maanantai 3. heinäkuuta 2017

Vesipelastuskokeessa x2

Valmistautuminen vesipelastukokeisiin meni hyvin. Viime tiistaina kävimme tekemässä hukkuvan pelastamista ja olipa hyödyllinen treeni. Huomasin, että jos kehun siinä vaiheessa kun Aron vetää hukkuvaa rantaan, irroittaa Aron otteen hukkuvasta ja jättää siihen. Heh, ymmärsi omasta mielestään, että tämähän riittää. Tässä tilanteessa lähetin Aronin rannasta uudestaan hakemaan hukkuvaa, joka oli siellä järvessä ja kun pidin suun supussa, tuli hukkuva rantaan saakka. Eli hyvä, että tämä tuli selville ennen koetilannetta.


Torstaina tuli Susanna Kirjava hieromaan Aronin. Huomasin jo alkuviikosta, että selän karvat alkaa pörröttämään eri suuntaan kuin pitäisi. Tämä siis yksi selkeä merkki, että selässä on jumia ja verenkierron heikkoutta. Lisäksi ollaan uitu ja treenattu paljon kesäkuussa. Samalla huoltoväli on venynyt pitkäksi. Toki aika Katariinalle on ollut varattuna jo maaliskuusta, mutta Katariinan tsekkaukseen vielä aikaa 2 viikkoa. Ja hyvä, että Susanna pääsi meille, sillä Aronin selkälihakset olivat kivikovat. Niskassa ei onneksi ollut mitään, mutta selkä....Susanna sanoi, että Aron vastaa aina samantien käsittelyyn, sillä veri lähti kiertämään ja ultran avulla saatiin jumipaikkoja lämmitettyä. Aron venytteli makeasti käsittelyn jälkeen ja sai bot-loimen niskaansa. Sitten pidettiin kevyttä elämää 2 päivää ja Aronin mielestä oli ihan kamalan tylsää.


Ja vihdoin koitti lauantai, jolloin lähdin ajelemaan Aronin kanssa kohti Jyväskylää. Koepaikkana oli ihana leirintäalue, jossa oli ihana nurmikentät ja  hyvä näkyvyys koerantaan. Aurinko paistoi, ei ollut mitenkään isosti tuulinen sää, joten kaikki hyvät edut oli meidän puolella. Tuomarina oli Teemupekka Virtanen ja venetuomarina Terhi Mikkilä. Toimin avustajana Tainalle ja malinois Millille soveltuvuuskokeessa ja Aronin kanssa kilpailtiin nyt ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Tämän vuoksi päivä meni nopeasti, sillä koko ajan piti olla valmistautumassa seuraavaan suoritukseen.
Jännitti ihan sikana, koska tiesin, että periaatteessa Aron osaa kaikki jutut, mutta kokeessa voi tapahtua mitä vaan. Avoimen luokan koirille arvottiin liikkeet suoritettavaksi oikean puoleiselle poijulle ja tuntui, että jes, taas oli arvonta meidän puolella.


Ensimmäinen liike oli hyppy veneestä ja toisen veneen veto rantaan. Aron lähti hyvin uimaan kohti sitä toista venettä. Kun koira on noin puolessa välissä matkaa, sille heitetään veneestä köysi. Aron otti köyden hyvin ja lähti vetämään rantaa kohti. Kerran se vilkaisi minua, että jäin sinne järvellä olevaan veneeseen, mutta lähti kohti rantaa. Näin, että ajautuu rankasti ohi porttien ja mietin kuumeisesti, että mitä voin tehdä keskeltä järveä. Käskytykselläni on se vaara, että Aron irroittaa otteen vedettävästä veneestä, mutta otin riskin. Huusin Aron oikee! Aron kääntyi katsomaan, että mitä siis, näytti hetken siltä, että se lähtee tuomaan minulle sitä venettä, mutta ratkaisi sitten, että meneekin kohti rantaa. Tällä sain Aronin ja veneen ehkä jokusen metrin lähemmäs portteja. Lopulta koira oli rannassa ja saimme -6. Aron oli 6 metriä maalilinjan sivussa. Huh, se näytti paljon pahemmalta sieltä järveltä käsin ja pelkäsin, että ensimmäinen liike on jo nollilla. Joten koossa oli 19/25.


Toinen liike, pelastusrenkaan vienti veneelle. Tästä täydet 25/25.
Hyvin lähti viemään rengasta kohti venettä. (Kuvat Taina Niemi, Reijo Kuivamäki + oma känny)





Kolmas liike, veneen haku. Kun veneet lähtivät rannasta yhtä aikaa, piti Aron pelottavasti silmällä myös sitä vasemman puoleista venettä. Onneksi lähti lähetyskäskyllä kohti sitä oikeaa. tarttui hyvin veneeseen ja lähti tuomaan rantaan. Sain todella panostaa, että se pitäisi tuontisuunnan minuun päin. Ehkä tämän vuoksi se sylkäisi veneen köyden 2 metriä ennen maalilinjaa ja rantautui 2 metriä maalilinjan sivuun, joten -4 ja pisteitä 21/25.

Pisteitä laskiessa tiesin, että hukkuvasta pitää saada täydet, jos mielimme ykköstulosta. Kymmenen pistettä oli jo menetetty, joten nyt kaikki likoon. Katsottiin Aronin kanssa rannalta, kuinka muut saa hakea hukkuvaa, joka räpisteli vedessä. Vihdoin Aronin vuoro ja sehän oli sitä mieltä, että vihdoin! Päätin, että annan tasan yhden käskyn, luvan hypätä veneestä ja lähteä suorittamaan ja sen jälkeen olen ihan hiljaa etten vaan olisi rannassa painostava ja siten häiritsisi suoritusta. Ja pidin suunnitelman. Aron hyppäsi veneestä ja lähti kohti hukkuvaa. Se vene, mistä lähetin koiran kääntyy tässä kohti rantaa ja lähtee viemään minua sinne. Aron vilkaisi kaksi kertaa minua, mutta jatkoi matkaa kohti hukkuvaa. Olinkin jo hyvin rannassa odottamassa, kun Aron tarttui hukkuvan patukkaan ja lähti tuomaa sitä sieltä kaukaa. Sydän hakkasi niin lujaa, että varmaan kaikki kuuli. Laskin mielessäni jokaisen uintimetrin. Ja olin hiljaa. Aron oli sankari ja veti hukkuvan suoraan minua kohti keskelle maalia ja irroitti patukasta vasta maalinlinjan jälkeen. 25/25. Ja voi sitä riemua. Mun sankari Aron teki sen!!!
Jeeeees!


Kaikkiaan siis tasan 90/100. Ykköstulos. En uskaltanut tästä etukäteen edes haaveilla.

Pientähän tämä sanoi Aron


Myös sove-koira Milli pääsi sovesta läpi täysin pistein ja oli sekin tosi jännittävää, vaikka luotto Milliin ja hänen hyvään ohjaajaan Tainaan oli kova. Itselleni oli ensimmäinen kerta ohjata Malinoissia ja kokemus oli hyvä :-)
Milli ja esineen vienti Tainalle



Kokeen jälkeen lähdin Annalle yökylään. Käytiin illalla lenkillä niin, että koirat sai hölköttää vapaana metsätiellä ja näin Aron sai rentouttaa tilannetta. Se sai iltaruokansa ja kehoituksen mennä nukkumaan. Aron olisi halunnut paljon mielummin liehitellä Anna japaninpystykorvaa Minttua, mutta olin ilonpilaaja.


Seuraava päivä vasta jännitikin. Jaksaako Aron tehdä saman uudestaan? Ja vielä paremmin? Ja mitä teen niin, että sillä on kaikki mahdollisuudet onnistua. Juteltiin Annan kanssa liikkeet läpi ja sovittiin, että käytän kaikki sääntöjen puitteissa olevat keinot siihen, että Aron tietää sata varmasti, että mitä ollaan tekemässä.


Ja seuraava päivä koitti. Tuomarina samat tuomarit. Tänään tehtiin liikkeet peilikuvana eli haettiin kaikki vasemmalta. Ja niin lähti koe käyntiin.


Veneestä hyppy ja toisen veneen haku 25/25. Tässä Aron järjesti jännitystä koko rahan edestä. Se hyppäsi hienosti käskystäni veneestä ja lähti haettavaa venettä kohti. Veneestä heitettiin köysi, jote kohden Aron ui, mutta meni köyden ohi ihan läheltä. Ehkä se ei vaan huomannut sitä. Jatkoi uintiaan kohti rantaa ja minä mietin, että mitä hel....mitä tässä voi tehdä? Huusin Aron oikee ja näytin käsimerkin. Ihan kuin Aronilla olisi syttynyt lamppu ja se kääntyi oikealle, lähti uimaan takaisin kohti venettä, löysi sen köyden ja veti veneen täydellisesti kohti maalia. Herraisä, että meni jännäksi.


Esineen vienti 25/25.
Ohjatun veneen nouto 24/25. Tässä olin saanut yhden miinuspisteen jostakin ylimääräisestä käskystä. En tiedä mistä, mutta kaikki vartalo-avut lasketaan käskyiksi, joten jotakin olin tehnyt kehollani, sillä laskin koko ajan mielessäni niitä suullisia käskyjä ja tiesin, että kolme on käytetty.


Aron paransi suorituksia ja maaliin tuloa niin, että nyt ei ollut pelkoa maalilinjan ohituksesta. Nyt ranta oli sille tuttu, joten se tiesi mihin kannattaa tulla. Rantaan koe-alueen ulkopuolelle oli ladattu sen herkut ja palkinnot, joten aina kun se ui kohti rantaa, se tuli suoraan kohti niitä palkkoja. Toki ensin pitää kytkeä koira rannassa ja sitten vasta juostiin ulos koe-alueelta palkalle. Panostin, että joka kerta kun Aron tuli oikein rantaan, se tiesi olevansa sankari. Voi sitä kehujen ja leikin ja herkun määrää.


Ja vielä oli viimeinen liike edessä. Minua jännitti niin, että henki salpautui. Jaksaako Aron vielä tämän yhden? Takana oli jo monen monta uinti metriä, miljoona tassunmittaa alku ja välikävelyistä.  Ja se jaksoi.
Hukkuvan haku 25/25.


Yhteensä 99/100 ja ykköstulos. Voi riemua ja iloa!
Sankari-ainesta!

Aronin sisko Pipsa teki myös ykköstuloksen voittajaluokassa.

Nyt suunnitelmissä on vielä yksi koekäynti ja paikka meillä on Kouvolan kokeeseen 22.7. Kokeessa oli kiva katsoa, miltä voittajaluokan liikkeet näyttää eikä ne nyt mitenkään mahdottomia ole. Suunnitelmat alkaa jo muodostua paperille :-) Nyt Aron saa huilata kunnolla ja sitten kohti uusia seikkailuja.

2 kommenttia: