Joistakin blogeista olen saanut lukea sitä, että parhaimmat hetket koetaan pennun kanssa treenkentillä tai koulutuksissa. Ja sitten kun ei päästäkään treenaamaan, tulee tunne ettei olekaan mitään. Tämä nostaa aina itselläni vähän ärsytystä, sillä se arki ja yhdessä oleminen pennun kanssa tulisi olla se mukavin juttu. Siksi itse olen päättänyt panostaa erityisesti niihin asioihin, mitkä toistuu joka päivä.
Käsittely:
- saan koskea pentua mihin vaan, nostelen tassuja, tutkin hampaita, silittelen selkää ja vahvistan positiivisesti, että näin on hyvä
- kynsien leikkuu
- sylissä pitäminen: pidän pentua kiinni, jos se rimpuilee. Lasken alas tai irti kun se luovuttaa rimpuilun.
- opetellaan pyyhkeen kuivaus, ei saa purra pyyhettä, opetellaan olemaan nätisti suihkussa
- vieraat ihmiset ja heidän koskeminen = kehuja ja palkkaa
Kotoa pois:
- hihna ja panta, panostan hihnakäytökseen
Miten tälle saa tän pannan ja hihnan kiinni?
- ovesta ei rynnitä eli malttia
- vastaan tulevat ihmiset, koirat, liikenne
- panostan, että kanssani on hyvä kulkea missä vaan. Paljon palkkaa oikeasta käytöksestä. Totutellaan bussiin. Käydään puistossa, kaupungissa, kauppojen edessä, ihmisten seassa. Tässä lista on loputon. En ota toisia koiria näille retkille mukaan, että voin paremmin keskittyä pentuun ja oikean käytöksen vahvistamiseen. Pennun mukaan edetään helpoista paikoista vaikeampiin. Tarkoituksena on kasvattaa itseluottamusta ja varmuutta kuljetaan missä vaan.
- oman auton säännöt: odotetaan lupa tulla pois autosta. Rauhoittuminen koira-osastolle. ( Tässä hyödynnän Aronia, joka voisi opettaa pennulle, että täällä ollaan hiljaa, niin päästään kivoihin paikkoihin).
- rauhoittuminen eri paikkoihin eli kuljetaan kissanristiäisistä toiseen ja eikä pidetä kiirettä, sinne voi vaikka nukahtaa.
Ray nukahti aikanaan tokotreeneihin
- metsässä kulkeminen ja yhdessä oleminen siellä. Vapaana oleminen. Mutta ihan kaikkeen niin, että mennään yhdessä. Pyrin luomaan koiralle mielikuvaa, että se on hieno ja maailma on hyvä paikka. Vieraiden koirien tullessa luo, minä pidän huolen ettei satu mitään.
Ray 5 kk vanhana katsomassa pk-sm kisoja
Kotona:
- ruokakupin ääressä opetellaan paikalla olon alkeet. Ruuan eteen joutuu aina tekemään, ei olla koskaan ruotsin laivan puffetissa.
- äänettömyys! Haukkumalla, vinkumalla, piipitttämällä ei saa mitään!
- sisäsiisteys; vaatii itseltä aktiivisuutta eniten, mutta kannattaa. Aina pentu ulos, kun se herää, on syönyt, on leikkinyt.
- häkkiin meno ja siellä esim luun syönti ja sitä kautta sinne rauhoittuminen
Harrasteet:
-Luoksetuloa päivittäin, aina kannattaa tulla luo. Luoksetuloja eri paikoissa.
- Sosiaalinen palkka ja sitä paljon. Tätä en säästele
- Oppimisen alkeet: naksuttelen kosketuskepille. Tällä opetan sitä, että koira oppii, että kun se tekee jotakin, seuraa naks ja palkka. Tämän siirrän myöhemmin pihalle vaaputtimeen ja voidaan harjoitella pienesti irtoamista.
Kepin kärjen kosketus on helposti siirrettävissä käsikosketukseen.
Opetellaan myös kosketusalusta, sen avulla voidaan myös opetella pelisääntöjä treeneihin.
- kehon hallintaa tasapainolaudalla
- palkkaus: mikä ruoka tai nami saa pennun ilahtumaan. Entä mikä lelu? Onko joku parempi kuin toinen?
Jälki:
- namijäljet nurmelle
- ylipäätään opetan nenän käyttöä. Piilotellaan nameja, joita voi löytää nenää käyttämällä. Esineitäkin voisi tiputtaa polun varrelle salaa ja sitten kun kävellään takaisin päin seuraan silmä tarkkana, että reagoiko se mitenkään niihin. Jos reagoi haistelemalla, että mikäs tää on niin hirmu pileet. (Näitä tein Aronille melko usein, kun se oli pieni). Noutoa ei tarvita, pelkkä reagointi riittää.
Vepe:
- vesi on kiva! Ray on esim ollut 1/2 vuotias, kun se haki omaa lelua vedestä ja osasi uida se suussa.
Toko:
- perusasennon paikka on paras, otan heti alusta asti molemmat puolet työn alle. Lähden rakentamaan seuraamisen ja katsekontaktin alkeita Riitan seuraamisluennolla opittujen perusteiden mukaan. Tästä oli keväällä oma postaus.
Kääk, mitä multa vielä puuttuu näistä listoista? Varmaan huomenna keksin toisem mokoman lisää. Omat juttunsa on esim agilityn alkeet. Monia ohjaustekniikoita voi viljellä pennulle/ nuorelle jo ennen itse esteitä vaikka puiston puiden ympärillä.
Jutun innoittajana toimi Titon ja Totin blogista luettu juttu "jos minulle tulisi pentu nyt".