Aronin kanssa olin etukäteen miettinyt, että meidän pitää saada neuvoja siihen, että me tehtäisiin enemmän yhteistyötä. Ongelmana se näkyy jo kun tulen ensimmäiselle kyltille. Aron pitää kylttejä silmällä, bongaa merkit ja houtukset. Se olis hirveen kiva, että se olis enemmän keskittynyt, että mitä mä sille sanon. Ja tehtiin hallilla kuin tultaisiin ensimmäiselle merkille lähtöön ja tehtiin pari ensimmäistä kylttiä. Ongelma ilmeni samantien ja kuin lumipallo-efektin tavoin ratamme olisi mennyt täysin pieleen.
Kristalta sain hyvän palauteen, joka oli niin totta. Olen Aronille pallojen ja namien ripustusteline. Se luulee olevansa niin hyvä, että se voi suorittaa kanssani kylttejä ikään kuin vasemmalla tassulla. Sen ajatus on kylteissä ja merkeissä. Sen mielestä sen ei tarvitse ollaniin kuulolla eikä keskittyä kovin hyvin. Ja sitten se kuumuu tilanteesta niin, että ääntä lähtee eikä ääni ole mitään pientä piipittelyä. Se ei hallitse omia ajatuksiaan, kun se on kiinni kylteissä ja merkeissä ja sen päälle pitäisi vielä työskennellä. Tähän tarvitaan asenteen muutosta molemmille.
Joten treenattiin sitä, että minä olen se juttu. Minun kautta tulee sosiaalisen palkan kautta lelu ja jonka kanssa me yhdessä leikitään. Tehtiin treeni, missä jätin lelun johonkin taakse. Sitten Aron teki jotain ihan helppoa ja sain palkata sen sosiaalisesti. Tässä kohtaa Aron otti luistot sille lelulle ja sai leikkiä sillä itsekseen. Arhg, sanoi Krista. Enkö mä just sanonut, että te leikitte sillä yhdessä!
No jatkettiin, että lelu oli mun taskussa. Kun tuli palkkaamisen aika, sain kaivaa lelun taskusta vasta, kun se ei katsonut mun käsiä, että joko ne menee taskuun ja kaivaa sen lelun. Eli vasta kun se katsoi mua. Ja sitten yhdessä leikkiä. Eli jatkossa Aronille ei jätetä mitään leluja valmiiksi mihinkään, vaikka kaikki palkinnot tulee minun kautta vasta kun se katsoo minua silmiin, että olinko hyvä palkkioni arvoinen. Tehtiin treeniä, missä Krista leikki leluilla, heitti sen Aronin viereen samalla kun Aron teki kanssani jotakin yksinkertaista. Jos se palkkaamisen aikana pyrki sille lelulle, mikä oli siihen viereen heitetty niin puututtiin hommaan heti, että hei hetkinen, äiskällä on vaan palkat, ei ympäristössä.
Sitten tehtiin sellaista, mistä saan sen virheestä helposti kiinni. Esim oltiin perusasennossa ja sanon sille, että ympäri + käsimerkki. Eli pyörähdys, missä en liiku itse lainkaan. Tässä Aron taisi tehdä pyörähdyksen, mutta huonosti, jolloin voin sanoa, että mitä sä nyt meinaat, mä sanoin sulle pyörähdys ja se pitää tehdä. Ei siis mitenkään vihaisesti vaan puhutellen, että hei kaveri kuules nyt. Tehtiin tätä sitten myös niin, että tulin kylttiä kohti, missä piti tehdä saksalainen käännös. Krista istui kyltin takana ja houkutteli kissanruualla. No toki Aron lankesi siihen ansaan ja jäi selkäni taakse nuuskimaan kissanruokaan. Tästä sain puhutella Aronia, että tuhma. Tehtiin se uudestaan ja nyt Aron teki kyltin parhaiten mitä ikinä. Eli näillä keinoin saan kaivettua Aronista sitä aktiivista yrittäjän asennetta, jonka on oikeasti oltava hommissa.
Sitten muistiinapanoja, oivalluksia ja huomioita toisten treeneistä:
- tokon ja rallyn erot tulee esiin käsimerkkien käytössä. Tokotaustaiset koirat ei ole oppineet, että kouluttajan käsiin tulee reagoina, sitten taas rallyssa koiralla on lupa reagoida niihin. Jos rallya kouluttaisi pelkkien käskysanojen mukaan, tulisi koiralle liki 20 uutta käskysanaa ja niiden erottelu olisi melkoinen työmaa. Siksi käsimerkit on hyvä apu, mutta itselle tulisi tehdä selväksi, että mitä käyttää ja miten, että koiralle homma olisi mahdollisimman yksinkertaista. Eli mieti kumpi käsi, koko kämmen vai sormi.
- Älä anna koirasi päästä hössöttämällä tilanteesta pois. Rauhota tilanne ja pidä homma hallussa.Vaatiminen sanana kuulostaa siltä, että oltaisiin epäreiluja, mutta pidä kiinni kriteeristä tarkoittaa samaa ja on paljon kivempi. Kriteeristä kannattaa pitää kiinni esim siinä, että jos halutaan koiran istuvan suorana edessä, se istuu. Ei siis kelpuuteta pieniäkään vinouksia, tässä kohtaa mustavalkoisuus kannattaa.
- Äänteleville koirilla luopuminen opettaa itsehillintää ja myös siitä on kyse, kun koira yrittää olla hiljaa. Eli treenaa paljon luopumista. Treenaa sitä, että ihan kaikki ei tuota karkkia! Monella koiralla voi olla juuri kylteillä iso odotusarvo, mutta rallyssa kylttejä tärkeämpia on itseasisassa ne välit. Eli palkkaa kylttien väleissä. Seuraaminen pitää olla tarkkaa koko ajan, myös siis kyltin jälkeen matkalla kohti seuraavaa kylttiä. Jos kylttien välit on 3 metriä, on ne välit aivan liian lyhyitä siihen, että tarkkaavaisuus voisi herpaantua. Ennen kyltille tuloa voit sanoa koiralle jonkin "puolipidäte sanan", joka merkitsee, että kohta tapahtuu jotakin.
- Treenaa uusimista. Eli kyltti voidaan tehdä kaksi kertaa peräkkäin ilman, että koiralle tulee fiilis voi ei, epäonnistuinko äsken. Eli ihan sama tekeekö koiran jonkun kyltin oikein vai väärin, treenaa sitä, että teet uusintoja myös treeneissä. Itselle uutena tietona tuli, että myöskään uusinta kohdissa ei kylttien väleissä ole mitään harmaata aluetta. Joten suorita uusinta niin, että vaikka mielessä olisi päätös, että pieleen menee, niin voin tehdä tehtävän loppuun vaikka sitten yliampuvan auttavasti, sen jälkeen ilmoitan että uusin, seurautan koirani edellisen kyltin alueelle ja lähestyn uusittavaa tehtävää sieltä käsin. Näin uusinta voi olla helpompi, kun pääsi auttamaan koiraa ikäänkuin. Uudet säännöt antavat tuomarille luvan sakottaa -10 myös sanan uusin tämän kyltin jälkeisenä aikana. Jos tässä kohtaa koirasi pääsee vaihtamaan puolta siinä kun siirryt edelliselle kyltille, on se auttamatta -10. Eli ei ole ihan samaa miten tulet uusittavalle kyltille.
- Treenaa lähtöjä. Monella meistä voi olla ongelma, että koira on verryttely alueella todella terävä, mutta katoaa käsistä, kun siirrytään kisakentän puolelle. Treenaa sitä, että siirryt lähtöön ja irroitat koiralta hihnan ja tässä kohtaa palkkaa.
Huh, tässä tuli jo paljon asiaa ja varmasti vain murto-osa päivän opeista. Kiitos Krista Karhu sekä maailman paras Tamskin valkkuryhmä.
Onnelliset loput on parhaita, kuvassa Sanna ja Hulda treeniensä päätteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti