Niissä tehty tarkkaan suunnitellusti sitä, että koiran tulee uida rantaan ilman minua itsenäisesti ja päätetty vahvistaa, että se olisi koiralle palkitseva paikka. Rantaan jää palkat/ herkut ja kun vepetreeeneissä on riittävästi henkilökuntaa, auttaa rantaan jäänyt ihminen Aronia tulemaan kohti palkkaa. Näillä pyrin siihen, ettei Aron haluaisi ratkaista rantautumisen porttien väliin, koska se on palkitsevampaa kuin rantautua lähimpään kaislikkoon. Ja, että se tekisi valinnan tästä erityisesti koetilanteessa.
Ollaan tehty vinoja veneen hakuja ja vahvistettu tätä "palkitseva ranta"-ajatusta. Treeniä on myös helpotettu niin, että koira on uinut veneelle ja saanut välillä sieltä pelkän köyden, jonka kanssa uida palkkakohteeseen. Aina ei siis tarvitse vetää venettä perässään.
Vepetreenien lisäksi olen käynyt kerran uittamassa Aronia niin, että kahlasin itse vedessä ja sen verran syvällä, ettei Aronin tassut ulotu pohjaan. Tehtiin pelkkää uintia. Välillä käytiin rannassa huilaamassa ja sitten taas tehtiin lenkki. Näitä olisi nyt hyvä tehdä pari kertaa viikossa kunnon kohotus ajatuksella. Vesi oli jo sen verran lämmintä, että itse pystyin olemaan järvessä jäätymättä. Ja ei maksa mitään :).
Pakkouintia, mihin voin tehdä valituksen kysyy Aron.
Päästiin myös viettämään aikaa Vammalan mökille ja se on koirien mielestä parhautta. Saa olla pihalla koko päivän.
Ja pelata krokettia
Ja nautitaan vaan yhdessä olosta.
Mökki on sillä tavalla syrjäseudulla, että Aronin kanssa voi lähteä pyöräilemään ilman remmiä, koska ketään ei tule vastaan. Aron juoksee ravia edelläni ihan innoissaan. Itse tulen maisemista nauttien perässä, jylhiä korpimetsiä ja elävää luontoa. Ja niitä metsäteitä riittää, joten 10 km menee tällä tavalla helposti.
Aron menee siellä edellä ja yritän pysyä perässä.
Ja välillä on hyvä ottaa kunnon päiväunet mökin terassilla, että taas jaksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti