sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Tammikuun rallykisat

Eilen oli Tamskin tuplarallykisat, mutta olin etukäteen jo ilmonnut koirat vain yhdelle tuomarille ja valinta osui nappiin. Hannele Pirttimaan radat oli kuin meille luotu. Ratapiirrustuksia kun katselin, niin huomasin, että meille vaikeita kylttejä ei nyt Hannelen radoilla ollut ja totesin, että nyt on saumaa tehdä tulokset. 

Ensin Rayn kanssa mestariin, missä ensimmäiset neljä kylttiä tehtiin virheittä. Viidennellä "liikkeestä istu, jätä koira" sain -3 ov, koska ei se mennytkään ekasta istumanaan, hidastin, käänsin vartalon kohti koiraa ja annoin toisen käskyn. Ja sain koiran jäämään istumaan. Seuraavalla kyltillä kutsu koira -1 ov ja saattaa olla, että kutsuin seuraamaan liian aikaisin tai myöhään. En muista tästä kohdasta mitään. 
Putkeen Ray meni 8. kyltillä hyvin, mutta sen jälkeisellä edesä puolenvaihtokyltillä sählättiin, uusin sen ja sittenkin Ray lipsahti kiertämään kylttiä, vaikka ihan vaan piti vaihtaa puolta. Tästä tuli uusimista -3 ja kyltin kiertämisestä -10. 
Sitten taas tehtiin ihan hyvin, kunnes peruutustehtävässä -10 kun peruutti ihan vinoon. Tämä peruutus onnistui verrytellessä ihan nappiin, mutta keskellä rataa en ole onnistunut vielä koskaan. Loppurata mentiin lähes virheittä, mutta pyörähdyksessä -1 ov. Tätä pitäisi katsoa tarkemmin, koska saan pyörähdyksissä tosi usein virheitä. Niiden ajoitus kylttien välille on vaan jotenkin vaikeaa. 
Ray myös haukahti radan aikana parisen kertaa, joten -1 ääntelystä. 
Lopputuloksena oli Rayn ensimmäinen tulos mes-radalta eli 71 pistettä. Tuomarin kommentti oli "mukavan näköistä yhteistyötä". Tulos oli meille hieno saavutus, sillä Ray on nyt meidän perheessä pisimmälle päässyt koira rallyn puolella. Sen kanssa on kiva treenata ja sen kanssa pitäisi treenata, jos haluaisi oikeasti kehittyä ja käydä kisaamassa. Toki tämä tulos antoi toivoa jatkaa, mutta ihan kaikkeen en pysty keskittymään ja on epäreilua Raylle tehdä tätä puolilla valoilla. 

Iltasemmalla oli Leen vuoro. Rata oli tosi kiva ja ihanasti vähän jännitti ja kutkutti. Mielessä oli lause "mun ei tarvi, vaan saan". Itseasiassa oikein odotin, että koska pääsen radalle, sillä Leen kanssa on niin hauskaa. 
Alkuradasta Leen keskittyminen herpaantui hiukan, juuri hypyn kohdalla ulko-ovesta tuli halliin väkeä ja sellaiset vielä siinä kohdalla häiritsee sitä. Ensimmäinen virhe tuli hypyn jälkeisellä kyltillä -1 kontr, missä koira kiertää ohjaajan ympäri. Siinä oli varmaan just sitä kontrollin puutetta. 
Kyltillä 10 eli saksalaisen kohdalla ollaan saatu -1 tvä, en yhtään tiedä mistä ja seuraavalla pyörähdyskyltillä -1 ov (jälleen). Sitten kyltillä 12, mikä oli askeltehtävä, otin ov -10 liian lyhyt askel! Ai että miten turha virhe. Ja loppuun vielä askel oikealle ov -3. Tässä askeltehtävässä tajusin vasta tänään, että kävelin sen jo rataantutustumisessa väärin. 
Eli mitä tästä jäi jäljelle. Ohjaajan virheitä -14 virheen verran. Tulos oli kuitenkin mukava 84 ja sillä sijoittui luokassa kolmanneksi. Saatiin karkkia ja leluja. 
Onneksi Lee ei tiedä, että sillä on semmonen ohjaaja, joka kerää virheitä, sillä Leen asenne radalla oli nyt paras kaikista. Se oli vähän vallaton ja villi, mutta tykkään siitä niin, koska silloin se uskaltaa olla oma itsensä ja sitä rentoa meininkiä siltä toivonkin. Se on usein harjoituksissa sellainen hyvin tunnollinen ja nyt se ei ollut. Seuraamisessa jopa edisti, mutta meillä oli yhdessä kivaa ja maalissa meillä oli sellainen fiilis, että voitaisiin tehdä sama rata heti uudestaankin. 

Semmoset tosi kivat rallykisat siis. Nyt pidetään helmikuu kisataukoa ja yritän saada Leelle paikan sitten maaliskuun kisoihin. Nyt laukataan luonnossa ja nautitaan talvesta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti