torstai 19. joulukuuta 2019

Vuoden viimeiset kisat

Heti messarin jälkeisenä maanantaina oli Leen vuoden viimeisen kisan aika. Valmistautuminen oli siihen aika poikkeuksellinen, sillä käytiin heti aamusta tekemässä pitkä metsälenkki koko lauman kanssa. Piti karistaa messukeskuksen pölyt pois turkeista ja irrotella kunnolla. Lee juoksi metsässä niin onnessaan ja Cody paineli perässä. Aron ja Ray kulkivat kumpikin omaa tahtiaan.


Joulukuuta elettiin ja metsä oli ihan lumeton




Kotihallissa oli rallyn iltakisat mes ja voi-luokille, tuomarina Päivi Nummi. Taisi olla Päivin ensimmäinen kerta virallisesti tuomarina. Voittajassa oli 8 koirakkoa ja tunnelma hallissa oli hiljaisen rauhallinen rataantutustumisen alkaessa.


Rata oli helppo, mentiin kaiken aikaa eteenpäin. Ei peruutusta eikä mitään pujotteluja tai spiraaleita. Osallistuminen ei jännittänyt yhtään, mutta sellainen odottava kutkutus oli, että päästäis jo pian tekemään.




Meillä on kahdessa edellisessä kisassa epäonnistunut ensimmäinen kyltti. Jotenkin tuntuma koiraan katoaa ensimmäisellä kyltillä ja niin kävi myös nyt. Eka kyltti oli istu, seiso ja maahan-tehtävä, missä Lee oli tahmea ja jouduin antamaan parikin käskyä, että sain sen seisomaan. Tästä ei tullut kuitenkaan vähennyksiä ja sitten se rata lähtikin rullaamaan hyvin. Lee teki koko ajan hommia häntä heiluen ja oli ihanasti kuulolla. Teimme virheittä hyvällä vireellä viimeiselle kyltille saakka. Siellä itse lähdin varmistelemaan istumista sillä seurauksella, että Lee pyörähti käden liikkeestä. Voi äh, uusin! Uusinnalla en heilutellut käsiäini ja saimme nyt viimeisenkin kyltin tehtyä ja maalissa hyvillä mielin.


Kaikkiaan saimme 97 pistettä ja tämä kolmas kerta oikeutti RTK3-koulariin. Sijoituimme luokassa kolmanneksi ja palkintojen saaminen on mukavaa.




Tämä kulunut vuosi on sujunut kisakentillä paremmin kuin osasin ikinä edes haaveilla.
- Kävimme 6 kertaa rallykisoissa -> RTK2 keväällä ja RTK3 syksyllä
- kävimme 3 kertaa koiratanssikisoissa -> saimme aina kuman
- kävimme tokon alokkaassa 3 kertaa -> saimme ykköstulokset
- kävimme 2 kertaa vepekokeessa -> hyväksytty sove ja 1.tulos alokasluokasta


Leessä on paljon hyviä ominaisuuksia, jotka tekevät siitä minulle parhaan kisakaverin. Se ei ääntele, ei säädä eikä sählää. Se osaa rauhoittua kivasti häkkiinsä ja kun sen ottaa sieltä hommiin, se on heti valmiina. Se luottaa minuun tosi paljon ja yritän olla luottamuksen arvoinen. Muistelen, että tämän vuoden tärkein tavoite oli itsevarmuuden kasvattaminen ja onhan se meillä molemmilla kyllä kasvanut.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti