sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Kanalassa

Jee, tänään aamusta aikaisin tien päälle kohti Kana-areenaa.Petra lähti mukaan, koska Nellikin tulee. Nelli on Annan japaninpystykorva ja Petralla kova koirakuume, haaveilee schipperkestä tai japaninpystykorvasta. Aihe on sinänsä vaikea, sillä kaksi koiraa on minulle ihan riittävä huollettavien määrä. Vaikka koira olisikin Petran, tietää se aina yhtä huollettavaa lisää, koska 10-vuotias on kuitenkin kovin nuori täyteen vastuuteen. Toisaalta, hyvä harrastushan koiran kanssa touhuaminen on. Joten mietitään tässä vielä.

Aronin treenit pitivät sisällään tänään sekä tokoa että agia.

Aloitettiin tokon temppuradalla. Olin suunnitellut varmojen ja helppojen liikkeiden rikkomista ja suunnitelma oli lähettää merkin kautta ruutuun, ruudussa tehdä pari kaukokäskyä, sitten liike jatkuu normiin tapaan, sivulle kutsutusta kohdasta sitten liikkeestä maahanmeno ja siitä luoksetulo, lopuksi vielä lähetys merkille ja palkkaus. Virittelynä tein ensin pari kaukokäskyä ja sitten temppuradalle.

Toteutus ei oikein onnistunut, Aron teki kaiken kuten käskin, mutta ääntelyä liittyi vähän joka väliin, sen sijaan että se olisi keskittynyt entistä tarkemmin, tulikin ääntelyä, jossa koira olisi sanonut, että mitä, tämäkinkö tähän väliin. Anna sanoi, ettei näyttänyt hyvältä, ennemmin epävarmalta, vaikka menikin ruutuun, teki kaukaa kaukoja, tuli sivulle. Joten pitää miettiä näitä nyt vielä.

Sitten tehtiin kokeenomainen tunnari. Pitkästä aikaa, edellinen tunnari on tehty elokuussa kokeessa. Kokeenomainen tunnari, kapulat rivissä. Aron meni reippaalla ravilla kapuloille, haisteli, kerran kolautti hampaansa johonkin kapulaan, kuului siis sellainen ääni, mutta ei nostanut sitä, vaan nosti vierestä kapulan, joka oli oma. Jee!

Tämän jälkeen treenattiin vielä liikkurin käskytystä perusasennossa. Koska viime treenissä ne liikkurin äänet nostavat virettä, päätin, että tänään ollaan vaan paikallaan ja jos koira on ääneti sekä pitää kontaktin, se vapautetaan palkkakipolle. Aron olikin näissä tänään ihan huikean hyvä, sillä se keskittyi, oli ääneti ja saatiin paljon onnistumisia nyt tässä. Tehtiin useampi lyhyt setti ja hyvin kesti Annan kovaäänisen kuulutuksen, että liike alkaa, liikkeelle mars. Näitä vahvistamalla ehkä päästään joskus liikkumaankin.

Kakkoskierros aloitettiin siis tällä perusasentotreenillä ja tehtiin siihen vielä toinen tunnari päälle. Nyt kapulat oli ympyrällä ja Aron teki tosi hyvin, haisteli kapulat läpi ja toi oman. Työskenteli niin hyvin, että tuli kyllä hyvä mieli. Keskityin myös palkkaamaan niin, että kehun ja liikun ja vasta viiveellä sai nakin palasen palkaksi. Luulen, että yksi paha virhe meillä on ollut se, että Aron ikään kuin vaatii sitä palkkaa välittömästi ja kun ei sitä saa, tulee sellainen turmauma piip.

Nellin seurana otettiin lyhyt paikka istuminen kahteen kertaan ja voi miten hyvä asenne Aronilla on näissä. Se istuu kuin patsas eikä taatusti mene makuulle eikä ääntele. Ehkä siis ainoa asia tässä elämässä mitä olen osannut oikein koiralleni kouluttaa. Kiva, että on edes yksi!

Agi-osuudessa tehtiin este-sarja-focusointia. Nyt ensimmäisellä suoralla oli hyppy, hyppy, muuri, hyppy ja putki. Putken jälkeen toisella suoralla oli kaksi hyppyä ja pituus. Eka suora meni tosi hyvin ja palkattiin siihen. Kun otettiin koko rimpsu, piti vähän ennen pituutta vilkaista minua, että tulenko sieltä. Pyrin kävelemään itse koko ajan, mutta hyppysuoralle lähdettiin yhdellä käskyllä. Suoritus parantui kerta kerralta ja lopulta saatiin täysi focus eteenpäin, jes! Tähän kohtaan pidettiin tauko.

Video ensimmäinen suora

Video, missä lopun focus ei vielä riittävä

Video missä onnistuu

Tauon jälkeen samaa harjoitusta toiseen suuntaan. En tiedä alkoiko Aron jo väsyä tässä kohtaa, sillä ainakin kaksi aloitusta sillä meni totaalisesti pieleen. Se ei ikään kuin keskity siihen ekaan hyppyyn
ja roiskaisee riman ihan törkeästi. Saatiin alut kuitenkin sujumaan, mutta huomasin, että jos lähdin vahingossa juoksemaan tässä estesuoritusten rinnalla, häiritsi se heti koiran hyppyä. Yritin siis muistaa, että tässä vaiheessa viekä kävelen, en juokse.

Lopuksi tekniikkatreeniä, estekorkeudet koiran säästämiseksi noin 40cm ja minä yritin taas kerran tätä kolmeen hyppyesteen serpentiiniä, missä koira kiertää esteet takaa. Kuten aiemminkin, päästään ne kaksi ja kolmannella olen jo myöhässä. Otettiin putkesta vauhtia ja uudestaan ja uudestaan. Ehkä jonain päivänä....
Huh, kyllä me tosi kaukana ollaan kummassakin lajissa kilpailutasosta, mutta onneksi treenattavaa riittää ja näin ollen kivaa yhdessä oloa. Ja kyllä hallitreenaaminen on vaan luksusta, ulkona puhalsi törkeä tuuli ja me treenattiin sekä kahviteltiin Annan ja Petrsn kanssa lämpimässä hallissa, parhautta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti