perjantai 13. kesäkuuta 2014

Päivän jälkitreenit

Voi iik, hyttyset on metsässä. Oikein vaanivat verenhimoisina!
Tänään ajelin päivällä Varsamäkeen ja ensinnäisenä tein Aronille kaksi lyhyttä jälkeä. Siinä niitä tehdessäni muistelin, että kaikkea ei pitäisi treeneata kerralla, mutta me vaan treenattiin. Järki kuitenkin käteen jatkossa.
Ykkösongelma: ei etene suoraan janalla. Ratkaisun yritys: lyhyempi jana ja ruokapalkka sinne janan ja jäljen leikkauskohtaan.
Kakkosongelma: kepeille tarkkuutta
Kolmosongelma: pyörii kulmissa

Kahden janan ja jäljenpätkän jälkeen totesin, että ykkösongelma on ja vaikeutui kun lisäsin sinne sen ruuan. Ensimmäisellä janalla söi herkkunsa, mutta jatkoi siitä takajäljelle. Toisella janalla ei laukannut millään suoraan, vaan luikki vasemmalle jo 10 metristä, harhautui takajäljelle jne. Lopulta eteni suoraan herkullensa, pystyi jatkamaan siitä jälkeä toiseen suuntaan, mutta motivaatio oli monen huomautuksen jälkeen alhaisempi janalla etenemiseen monen huomautuksen jälkeen. Eli mun on palattava vielä alumpaan, jälki saa mennä ihan lähellä, että eteenpäin meno nyt vahvistuisi ja koiralla halu nostaa se jälki. Onnistumisia tarvitaan, epäonnistumiset syö motivaatiota, eikös?

Kakkosongelma eli kepit näytti pienimmältä murheelta. Lyhyillä jäljilläni oli kaikkiaan 7 keppiä ja ne oli erilaisissa paikoissa kuten yhden jätin maahan ja sen päälle viritin kävyistä pienen rakennelman siihen kepin päälle. Tässä kohtaa Aron luonnollisesti haistoi, että paljon hajua oli siinä kohtaa, mutta joutui tarkentamaan kunnolla, että missä se keppi onkaan. Ylipäätään kepit nousi tänään 6/7. Itse voisin keksiä vielä parempia yllätyksiä jäljilleni. Jos keppi on kivellä tai risukasan päällä niin näissä epäonnistuu todennäköisesti :-( ja kaikenlaista olisi hyvä harjoitella.

Kolmosongelma oli kulmat ja niissä oli pyörimistä edelleen. Yhden terävän kulman ratkaisi hyvin pienellä pyörähtelyllä ykkösjäljellä, mutta kakkosjäljellä taas yksi suorakulma, sitä tarkensi kovasti. Tähän taidan yrittää ratkaisuksi jotakin siksak-jälkeä, missä koiran on oltava tarkkana kuin porkkana.

Ylipäätään märässä metsässä tulikin vietettyä yllättävän kauan, sillä olin omien jälkieni lisäksi tehnyt Lilille ja Herille 6 kepin jäljen, jossa matkaa oli 1.74 km ja pelkästään sen kävelemiseen meni aikaa sellainen 30 min. Vettä satoi jälkien vanhentuessa ja siellä lenkkeilin omien koirien kanssa pelkkä t-paita päällä. Märkä metsä, vettä tuli taivaalta ja auton ikkunat oli tietty jääneet raoilleen. Eli yhtään kuivaa kohtaa ei vaatteissa, ei koirissa eikä paljon autossakaan ollut.

Niin vielä sananen howavart Herin jäljestä,  johon tein selllaisia asioita, mitä itse olen kokeessa kohdannut, kuten matkaa on takana jo aika paljon, 5 keppiä taskussa ja kuudes pitäisi jo pian nousta. Tullaan kohti tietä, jossa on kulma ja mennäänkin takaisin metsään, jossa jäljestetään vielä 100 m ennenkuin se kutoskeppi nousee. Lili ja Heri selvitti tämänkin haasteen, vautsi! Ylipäätään Lili oli kertonut, että kokeessa koira jäljestää hyvin parin ensimmäisen kepin verran. Sitten saattaa mennä kulmasta yli ja hukata koko jäljen. Lääkkeeksi Lili toivoi kisamaista ylipitkää jälkeä ja sellaisen sitten tein. Heri ajoi jälkeä yli tunnin, että kyllä koiralta sisua ja tahtoa löytyi ajaa jälki loppuun saakka, vaikka voimat alkoivat huveta neloskepistä eteenpäin ja siinä kohdin jälkikin meinasi hukkua. Mutta onnelliset Lili ja Heri pääsivät kutoskepille saakka nostaen kaikki kepit, joten superhienoa!!

1 kommentti:

  1. Herille on tehty noita loppujippoja, kyllä se ne selvittää, jos pääsee sinne asti :)

    VastaaPoista