Meidän rallyn valkkuryhmää kävi Csilla Bakos kouluttamassa keskiviikko-iltana. Minulle hän oli kouluttajana täysin uusi tuttavuus ja osoittautui täyden 5 tähden kouluttajaksi. Ymmärrän nyt oikein hyvin mikä tekee hänestä mestarin :-)
Aikaisemmat meitä kouluttaneet kouluttajat ovat yleensä tehneet radan tai kylttisarjoja, mutta tämä koulutus alkoi niin, ettei me tarvittu mitään kylttejä. Aloitettiin niin, että koko ryhmä oli samaan aikaan kentällä verryttelemässä. Tätä meidän ryhmä tekee ihan liian harvoin, sillä Lee oli ensimmäisen hetken pelkkää silmää kentälle tekeviin koiriin, mutta sain sen melko pian tekemään kanssani. Csilla halusi nähdä meidän ihan perustyöskentelyä seuraamisessa ja sain heti tosi hyviä vinkkejä seuraamiseen. Normaalivauhdissa Lee on alkanut hieman edistää, mutta hitaassa se keskittyy paremmin ja pitää paikan siinä paremmin. Tehtiin siis pätkiä, missä teen hidasta kävelyä, sitten kaksi nopeampaa askelta ja sitten taas hidasta. Näin tempoa vaihdellen ajoitan palkan siihen, että koira on entistä tarkempana minua kohtaa ja palkka siihen vähän nopeampaan kohtaan ennen kuin se edistää, minkä taas "estin" vaihtamalla vain tempoa. Palkkaa paljon siihen seuruun oikeaan paikkaan eri temmonmuutoksissa.
Sitten katsottiin perusjuttuja yksi koira kerrallaan, mutta käytännössä haluttiin käydä läpi käännökset ja kukkaset. Näissä keskityttiin millintarkasti tekniikkaan ja kukkasia tehtiin ihan paikallaan kääntyen. Leen kanssa kuitenkin työstettiin pyörähdystä, mikä sai olla teknisesti parempi. Lee ikään kuin roiskaisee itsensä ympäri hiukan eteenpäin ja loittonee minusta vähän liikaa. Aina rallyradalla ei ole tilaa roiskaisuihin tai seuraava kyltti tulee tosi pian, joten siitä on etua, että koira tekee pyörähdyksen tiiviisti sivullani ja heti käskyn kuultuaan. Koiralla tulisi olla ajatus hakeutua perusasennon paikkaan välittömästi tempun tehtyään.
Nyt minun piti pysyä vain paikoillaan ja Leen piti hakea pyörähdyksen jälkeen paikka takaisin sivulleni. Jos se roiskaisi kovasti sinne eteenpäin, oli pitkä matka tulla sivulle. Toistojen myötä Lee lähti tekemään siistimpää pyörähdystä ja se oli itse vastuussa siitä, että tulee sivulleni. Se vaati sen, että pysyn paikallani, annan vihjeen ympäri ja heti perään sivu. Nämä kun alkoivat sujua vasemmalla puolen piti tehdä samaa myös koira oikealla. Oikea puoli on Leelle vielä vähän vaikeampi ja pyörähdys myös, mutta tehtiin pyörähdystä oikealla ihan hitaassa käynnissä ja palkka siitä, kun palaa oikealle paikalle seuraamaan. Csilla halusi, että palkataan paljon ja oikeaan kohtaan eli juuri siihen sen hetken tekniseen pieneen palaseen ladattiin paljon vahvisteita. Csilla halusi, että koiralle opetetaan jokainen pala tosi hyvin.
Kertasimme saksalaisen käännöksen ja tuplasaksalaisen: ne olivat Leellä oikein mallillaan. Samoin täyskäännökset olivat hyvät. Niitä jumpattiin paikallaan kääntyen; ensin täyskäännös vasempaan istu, heti perään täyskäännös oikeaan istu. Nämä sujuivat meiltä hyvin, mutta Csilla toivoi, että koira reagoisi vielä pikkuisen nopeammin käskyyn tekemällä ihan pikkuisen ripeämmin. Toki Lee tuntui tässä kohdin hiukan väsyvän, olihan se tehnyt jo monta käännöstä paikallaan hyvin.
Seuraavalla kierroksella työstettiin ensin puolen vaihtoja. Näissä ei tänään ollut mitään murheita. Huokaisin helpotuksesta, sillä olin jo parin päivän aikana työstänyt Leelle useita toistoja, että mitä tarkoittaa käsky takaa. Se osaa noudattaa sitä hyvin silloin, kun mennään vasemmalta oikealle, mutta päinvastainen suunta on vaatinut työstöä. Nyt harjoiteltiin kuitenkin jalkojen välistä puolen vaihtoa niin, että pysyin paikallani. Näissäkin koiran tulee hakea se oikea paikka ohjaajan sivulta heti kun se on vaihtanut puolen, jolloin puolen vaihto tulee myös tiiviiksi ja tarkaksi. Puolen vaihtoa tehtiin myös liikkeessä ja saatiin kyllä virheitä näkyviin siinä, että koira ajattelee jo liikaa puolen vaihdon jälkeen ehkä seuraavaa kylttiä eikä malta tulla tarkasti sivulle seuraamaan. Tarkkuus ja tiivis täsmällinen paikka oli tässäkin tärkeintä.
Lopuksi Lee treenasi peruutusta sivullani. Siinä olin huijannut itseäni sillä, että olemme treenanneet paljon seinän vieressä tai kotipihan mattotelineen vieressä. Ilman seinän tukia Leen peruutus ei ollut samassa linjassa minun kehoni kanssa ja Csilla sanoi, ettei koskaan treenaa perutuusta seinän vieressä. Koira ei opi ajattelemaan silloin sijaintiaan eikä pitämään itse huolta suoruudestaan. Treenasimme siis keskellä kenttää ja vain yksi askel kerrallaan. Sitten peruutusta ikään kuin isolla ympyrällä ja lopulta niin, että astun askeleen takaviistoon, jolloin koiran tehtävä on huolehtia sijainnista ja myös takaosan suoruudesta. Csilla tekee joskus itselleen teipillä merkkaamalla maahan ison ympyrän ja peruuttaa itse sen avulla. Koiran on huolehdittava on osuus ja pysyttävä suorana siinä ohjaajan sivulla, ei voi aueta tai poikittaa.
Kaikkien näiden pienten teknisten harjoitusten tarkoitus oli tehdä koirasta teknisesti niin taitava, että se osaa itse temput ja silti seuraamisen paikan tosi hyvin. Csilla sanoi, että tekee kaikki palaset ilman kylttejä ja treenaa ratatreeniä vallan vähän. Kertoi, että joskus ottaa kyltit radalle ihan sen vuoksi, että koiran pitää tehdä juuri niin kuin sitä on opetettu välittämättä kylteistä. Csilla myös videoi paljon treenejään, jolloin oppii tuntemaan koiransa niin hyvin, että tietää millä tassulla koira lähtee mitäkin tehtävää suorittamaan. Ihanan pedanttia ja tarkkaa, mutta vain näin tehdään niitä 100 pisteen mes-suorituksia kerta toisensa jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti