maanantai 5. elokuuta 2019

Myytin leiri heinäkuussa

Heinäkuun lopussa oli pitkään odotettu Myytin treenileiri Jämijärvellä. Aloitettiin leiri torstaina ja lopetettiin sunnuntaina. Etukäteen olin miettinyt tarkkaan, että mitä lajia minäkin päivänä ja päätin pyhittää leirin täysin maastolajeille. Kouluttajaksi tuli Hanna Närhi ja koko viikonloppu Hannan oppeja kuunnellen oli kyllä antoisaa.


Viikonloppu oli todella kuuma, mutta koirat jaksoivat kyllä paremmin kuin ihmiset. Toki niitä juotettiin hyvin. Kylmälaukussa oli viilennysloimea, samoin autojen päällä oli foliopeitot pitämässä autoja viileinä. Treenit aloitettiin myös aikaisin aamulla ja jäljille mentiin illalla, kun iltaisin oli ihanan viileetä päivän 28-30 asteen lämpöihin nähden. Keskellä päivää pidettiin ruokataukoa sekä la ja su vietettiin se kuumin aika järvessä vepeillen.


Lee teki viikonlopun aikana jälkitreeneissä monta janaa ja nyt meillä on hyvä suunnitelma niiden parantamiseen. Hanna sanoi, että jana on itseasiassa eteenmeno-liike. Pitää mennä suoraan niin kauan kun löytyy jälki. Ja opeteltiin menemään lähinnä suoraan.
Jälkikeppejä Lee ilmaisi leirin aikana niin monta, etten osaa edes laskea. Mutta mukavin jälkitreeni oli harhatreeni, mikä tehtiin lauantai-iltana. Ensin Lee sai jäljestää jokusen kulman ja suoran ja loppusuoralle viriteltiin merkit, joista harhantekijä tiesi kävellä jäljen yli ja tulla pois metsästä taas ylittäen jäljen. Oli kiva huomata, että ensimmäiseen harhaan Lee reagoi, vähän tarkisti sitä, mutta valitsi oman jäljen. Toisella kohtaa se ei välittänyt harhasta enää yhtään vaan ylitti sen jäljestäen hyvin.


Esineruuduissa Leen taidot oli taantuneet ja piti tehdä ihan vauva treeniä. Eli vietiin esine takarajalle yhdessä, jätettiin se sinne ja palattiin eturajalle, mistä lähetin sen hakemaan. Tätä piti toistaa, että se muisti mennä suoraan takarajalle saakka eikä lähtenyt puolesta välistä juoksentelemaan takakulmiin tai kiertämään esineruudun rajoja. Kuvat Pauliina Havo.

















Pudotetussa esineessä se oli reppana torstaina, kun lähti hakemaan pudotettua, tyssäsi vauhti hetkeä ennen esinettä narttukoiran pissaan, joka oli pissanut siihen meidän pudotetun reitille. Leen oli vaikea muistaa tämän pissan jälkeen, että mitä se olikaan tekemässä. Seuraavana päivänä se teki ihan superhienon pudotetun, kun merkattiin reitti siistiin paikkaan.
Meidän pudotetun esineen nimi on Tips (vaalean punainen hanska). Tässä kuvat Tipsin poiminnasta.











Haussa Lee teki kaksi juoksutus/risteilytreeniä, mutta en osaa sanoa, että menikö se nyt hyvin vai huonosti. Ainakin se tykkää juosta maalimieheltä toiselle, mutta ei malta olla maalimiehen luona mitenkään pitkään.


Vepessä pähkäiltiin eniten esineen vientiä ja päädyin siihen, että parhaiten esineen vienti onnistuu, kun olen itse veneessä ja pyydän sitä tuomaan esineen minulle.


Lähetys veneelle


 Mistä sai palkaksi pallon




Sitten esineen vientiä veneelle; vie!


Jee, se onnistui!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti