Tokon sm-viikonloppu on nyt takana. Se on hyvin erilainen tokotapahtuma, mitä perustokokokeet ovat ja kyllä se vaan on se tokoharrastajan "must-juttu" päästä kokemaan.
Tähän sporttirakin kuvaan on saatu minusta ja Leestä sen olennainen kuvattua, ettei voi olla kuin kiitollinen.
Itse alokasluokan suoritus olisi voinut mennä paremmin. Kesäkuun lopussa olleessa kokeessa kaikki muut liikkeet onnistuivat paitsi kaukot ja näitä kaukoja olinkin vahvistanut mielestäni paljon heinäkuun aikana. Eniten juuri sitä ekaa nousua maasta ylös. Viimeisellä viikolla otin ihan älyttömän helppoja ylösnousuja läheltä, sillä tärkeintä oli vaan kasvattaa onnistumisen tunnetta. Vaan siellä sm-kisoissa Lee ei vaan noussut ja nolla kaukoista harmitti, sillä iso pistemäärä lähti siitä sitten heti.
Toinen, mikä on murheellistä, oli paikalla-oloissa se, että Lee kävi edellisen koiran käskyllä maahan, joten kun liike onnistui kaikilta muilta osin oikein hyvin, oli se silti vain 8. Näissä kahdessa liikkeessä oli ne meidän isoimmat pistemenetykset.
Yksilöliikkeet alkoivat seuraamisella, mistä saimme 8,5. Ekalla suoralla en ihan saanut Leetä täysin lähtemään kanssani ja kontakti tippui, mutta kun siirryttiin hitaaseen kävelyyn, se alkoi skarpata ja loppu sujui omasta mielestäni oikein hyvin.
Siitä kapulan pitoon, 10 pistettä.
Luoksetulo 9.5.
Siirryttiin kehästä ulos ja en osannut toimia näiden kehien välillä ihan oikein. Miksi en ollut miettynyt tätä kehien väliä yhtään? Olisi pitänyt palkata paremmin, pitää hetken tauko ja siitä virittää koira tekemään lisää liikkeitä seuraavaan kehään. Leellä oli kuuma, ei päästy välissä varjoon vaan oikeastaan aikaa oli 5 min tehdä tämä. Lee siirtyi huonosti kakkoskehään ja tämä näkyi heti ekassa liikkeessä.
Liikeestä maahanmeno 9. Tässä seuraamisosuus oli haahuilua, mutta meni hyvin maahan ja loppu ok.
Sitten ne kaukot. Kävi hyvin maahan, mutta ei hievahtanutkaan sieltä istumaan. 0 pistettä.
Estehyppy taisi olla 10.
Joten yhteensä pisteitä 162,45. Ykköstulos nippa nappa, Tk1 ja kaukana kärjestä.
Mukavaa kuitenkin oli, että Lee selvisi häiriöissä, mikä ei ole mikään itsestään selvyys. En ole varsinaisesti treenannut sen kanssa häiriöitä ja kerran käytiin kehätreeneissä ennen sm-koetta. Enemmän olisi kyllä pitänyt. Silti huomasin, että onnistuminen tuolla on ihan mahdollista, joten tähdätään ensi vuonna sinne uudestaan. Sain valtavan toko-innostuksen tästä koitoksesta ja treenisuunnitelma vuodeksi eteenpäin on jo mielessä. Pitää tehdä itse liikkeet mahdollisimman hyviksi. Pitää vahvistaa jokainen pala vahvaksi. Pitää treenata kehään meno vielä paremmaksi. Pitää treenata se, että tehdään 3 liikettä, palkka, lepo ja sitten uusi viritys ja kehään meno. Pitää treenata meidän yhteistyötä vielä paremmaksi ja tehdä siitä onnistunut tunne molemmille. Ja ne kaukot ei ole avoimessa luokassa sen helpommat, kun etäisyys lisääntyy, joten ne pitää nyt jotenkin ratkaista, että mikä niissä mättää. Joten jatketaan treenaamista, suunnitellaan ja pohditaan. Toko on parasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti