Tämän päivän ohjelmaksi suunnittelin vain mukavan metsälenkin ja lapset ensin kouluun, sitten lenkille. Suuntasin kohti tulevia jälkokoemaastoja. Tavesilla on toukokuussa jälkikoe ja olen siinä kokeessa ratamestarina. Koe on 6 koiran pikkuinen arki-illan koe, mutta kuuden koiran jälkien tekeminen ja suunnittelu vie tovin jos toisenkin. Kun jälkimaastot on mielessä, pitänee saada luvat ja lupien saamiseksi pitää olla salapoliisi, joka etsii metsänomistajat ja vakuuttaa ne, että pikku kokeesta ei ole metsälle haittaa eikä koirat jäljestä vapaina. Juuri ensi kevään maastoissa ehtona on se, että koirat ovat kytkettyinä. Kenenkähän mailla tehtäisiin esineruutu...
Mutta siis paluu siihen lenkkiin. Keli oli ilmeisesti nollan puolella ja lumi tuntui pehmeältä lenkkarin alla, vaikka lähdinkin matkaan hyvin tallattuja polkuja pitkin. Kun polut loppuivat kuljin metsäautotietä pitkin, mitä ei oltu aurattu. Aron kulki iloisesti pikkutassuillaan upottavassa hangessa, mutta Elviksen karvat keräsivät uhkaavasti lisää lunta. Jossakin vaiheessa oli sen kaikki tassut lähes yhdessä lumipaakussa eikä mitään auttanut, että yritin hakata lumia pois. Kuljimme hitaasti eteenpäin. Matkan varrella sain tsekattua kuuden jäljen janapaikat. Heti kun lumet sulaa, täytyy käydä kävelemässä ne läpi mitaten, että metsää riittää varmasti. Ja vaikka koeajaa ne Aronilla.
Joten sulaispa ne lumet! Jälkitreenit ja metsässä oleminen on niin parasta. No tänään hengailtiin kaikkiaan 10 km verran ja aikaa kuluimukavat 2.40 ja nyt chillaillaan loppu päivä. Elvis kuivattelee turkkiaan jokusen tunnin ja Aron näkee parhaillaan hyvää unta, juoksemisesta, kun tassut menee siihen malliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti