Ray edellisenä iltana kylvyn jälkeen.
Kukonlaulun aikaan lähdettiin tien päälle ja onneksi hyvissä ajoin, sillä menomatka meni ihan säätämiseksi. En tiedä ajoinko jonkun merkittävän Rauman risteyksen ohi ja laitoinko puhelimen navigoinnin väärässä kohtaa päälle, mutta löydettiin itsemme hiekkateiltä ja keskeltä satakuntalaisia peltoja. En tiedä montako Kodisjoentie 91 Raumalta löytyy, mutta me löydettiin kaksi. Siinä ensimmäisessä ei näkynyt ainuttakaan koiraa, vaikka navigaattori sanoi meidän olevan perillä.
Sitten tulikin jo kiire, koska japsit olivat ensimmäisenä kehässä ja kaasu pohjassa kohti Raumaa. Sinänsä huvittavaa, että muistelin reitin Tampereelta Raumalle olevan ihan yksinkertainen.
Tuomarina Raumalla oli Kanadan Janet Lobb. Ray oli ainokainen uros avoimessa luokassa saaden Erin ja näin ollen luokkavoiton. Kukaan päivän uroksista ei saanut Sa:ta, joten paras uros kehää ei ollut lainkaan. Tämä oli pettymys, josta toivuttiin nopeasti.
Ray ja Petra esiintyivät hyvin, Ray ravasi kauniisti ja Petra ei olisi voinut hoitaa hommaa paremmin. Tuomari syynäsi Rayn tosi tarkkaan ja toivoi syvempää eturintaa, tummempia silmiä ja parempaa pigmenttiä nenään. Eli ihan asiallisia ja hyviä huomioita. Rayn nenänpää vaaleni talvella, enkä tiedä johtuiko se ruokinnasta vai auringon puutteesta, mutta nyt se taas tummenee.
Kuvat näyttelykehästä Pia Kotro.
Retkellä mukana oli ystäväni Elina ja tyttönsä Alisa kera schapedoes Ellin.
Elina ja Elli ennen kehää
Ray tykkää kovasti tyttöystävistään ( Elli oli myös yhtä erinomainen kuin Ray)
ja näyttelyn jälkeen käytiin lenkillä näyttelypaikan vieressä olevassa metsässä. Suunniteltiin hyvää koirien kuvauspaikkaa aurinkoiselle kalliolle, mutta eräs kyykäärme kannusti meidät siirtymään toisaalle.
Ray sydän Elli
Että sellainen näyttelyreissu. Kivaa oli! Kotona Aron ja Elvis mielensä pahoittaneina, sillä nekin tietää, että reissut on parhaita. Joten nyt lenkille, vaikka sohva vetäisi puoleensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti