lauantai 12. tammikuuta 2013

Se irtoo!

Tänään oli vuorossa kuukauden Jari Suomalainen-kerta eli aluevalkkutreenit. On ollut kyllä ihan lottovoitto tuo ryhmä, sillä se on todellakin vastannut odotuksiin.

Tänään lähes suoraan töistä ajeltiin Aronin kanssa kohti Sdp-hallia. Pakkaspäivä ja mietin etukäteen strategiaa, että saan pidettyä Aronin lämpöisenä. Alkuverryttelystä juostiin puolet, sillä olin itse ihan kohmeessa. Ja verryttelyistä suoraan pääsiin rataantutustumiseen. Aron sai aloittaa ryhmässämme ensimmäisenä, mikä oli loistavaa. Jari oli tehnyt radan, jossa oli paljon putkeen lähetyksiä sekä juoksemista. Kolme ensimmäistä estettä olivat hyppy-hyppy-pituus ja tälläisessä suorassa jäin selkeästi koiran taakse. Koiralla oli silmissään muutama hyvä hyppy sekä kauempana putken suu. Minun tehtävä oli saada Aron kuuntelemaan takaa tulevaa ohjaustani, että saan sen kääntymään tiukasti oikealla olevalle putkelle eikä niihin ansoihin. Koska Aron on harjoitellut irtoamista, se irtosi komeasti noille ansoille. Ja koska Jari on fiksuin agikoutsi ikinä, se laittoi meidät tekemään ensin pelkkää pituuden  jälken kääntämistä, sitten lähdettiin kakkoshypyn takaa pituudelle ja lopulta tuo alku kokonaisena eli neljän esteen kanssa. Jari kehui Aronia, että on luonnollista sen nyt irtoavan eteenpäin kun sitä on 2 kuukautta vahvistettu. Nyt minun tehtävä oli Aron- käskyllä kääntää koiran huomio minuun ja samalla ohjata takaa oikealla olevaan putkeen. Jari palkkasi Aronin ja Aron irroitti huomionsa edessä olevista esteistä. Seuraavan kuukauden kotiläksymme pitääkin sisällää treeniä, joissa tehdään suoraa ja sitten tullaankin kääntymään.

Sitten jatkettiin radasta seuraavaan putkikohtaan, jossa tultiin ulos putkesta ja  hypyn kautta puomille. Puomin suun äärellä oli useampi ansa este ja taas tehtäväni oli herättää koiran huomio ja samalla hetkellä antaa puomi-käsky. Aluksi puomi-käskyni oli myöhässä ja Aron meni jo ansoille. Kun vihdoin osasin ajoittaa oikein, sainkin koiran puomille. Aronin puomi oli tänään kyllä hyvä, se lähti hienosti suorittamaan puomia, siinä missä minä jäin jälkeen kun ihastelin, että se todella otti sen puomin.  Hyvä puomin loppukontakti ja tästä vapautin edessä olevaan putkeen. Meidän itsenäisestä puomin suorittamisesta oli kuukausi sitten puhetta ja nyt tämä osio oli kehittynyt, mutta lisää tullaan vahvistamaan vielä sitä, että koira suorittaa esteen itsenäisesti. Se ihanne on täysillä puomin loppua laukkava koira riippumatta ohjaajasta.

Puomin jälkeen Jari sanoi, että meidän kohdalla jätetään osa radasta tekemättä, sillä hyppyesteiden takaakierrot eivät ole meidän prioriteettilistalla vaan radassa oli kaareva suora, joka koostui hypyistä, muurista ja renkaasta. Nyt lähetin koiran ottamaan putkesta vauhtia ja sitten mentiin tätä kaarevaa suoraa. Kerran Aron taas rysäytti renkaan ja otettiin rengas erillisenä esteenä pari kertaa. Sitten taas putkesta vauhtia ja nyt Aron hyppäsi puhtaasti pitäen katseen kaiken aikaa edessä olevissa esteissä. Jari palkkasi kaarteen päässä. Sitten sama uusiksi, mutta nyt oli tehtävänäni juosta lähempänä koiraa. Edellisellä kierroksella olin kauempana, joten minun ei tarvinnut juosta niin kovaa, mutta nyt menin samaa kaarretta koiran kanssa ja oma juoksuni piti olla sen mukainen. En juossut ihan täpöö, mutta melko lujaa kipitin siinä rinnalla Ja Aron hyppäsi puhtaasti.

Saatiin Jarilta paljon kehua. Meidän suurin tehtävä on ollut saada koira keskittymään esteisiin ja vielä kaksi kuukautta sitten rimat lenteli, koska koira ei kestänyt liikettäni ja oli hyvin kiinni minussa. Jarin hyvien/ helppojen ja turvallisten kotiläksyjen kanssa Aronin itsenäinen suorittaminen on parantunut. Se ei ole enää kiinni kädessäni ja focusoituu esteisiin. Aronin itsevarmuus on noussut ja se uskaltaa. Jari sanoi minun tehneen hyvää työtä Aronin kanssa ja minä nieleskelin onnen kyyneleitä. Siihenhän tämä koko koiran kanssa harrastaminen perustuu, että tehty työ tuottaa tulosta. Jarin ansioista meillä on nyt treeneissä punainen lanka mitä seurata ja näin Aron kehittyy huimaa vauhtia. Olen siis pelkkää hymyä, sillä näillä onnistumisen hetkillä elää koko tämän kylmän viikonlopun yli. Ja näiden treenien jälkeen oli myös Aron kovin tyytyväinen itseensä. Hyvä me!

Seuraavan kuukauden kotiläksyissä tehdään helpotettuja hyppysuoria, missä lisään selvästi omaa liikettäni, eli juoksuun mars. Itse hyppysarjat saa olla helppoja. Sitten kaarevia hyppysarjoja, joissa tavoite on, että koira kestää minun täysillä juoksun vieressä. Ja niitä sarjoja, joissa tullaan kääntymään ja käännösten jälkeen edessä on uusi suora.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti