Jee, vuoden ekat treenit, kyseessä tiistai-illan kehariryhmä.
Anu oli suunnitellut radan, jossa teemana oli hyppyjen takaakierto ja että näillä hypyillä harjoiteltaisiin eri tekniikoita. Rdan alussa helppo hyppy ja koira siitä putkeen, tämän jälkeen ensimmäinen takaakierto, jossa heti takaakierron jälkeen koira leijeröitiin hyppyesteen toiselle puolen ja sitten piti jatkaa matkaa yhdessä samaan suuntaan puomille. Leijeröinti ei ihan onnistunut.
Puomin Aron teki kuitenkin hyvin tänään, eilisistä treeneistä oli selvästi apua. Se nimittäin paineli aika vauhdilla kohti kontaktia ja heti miten vapautin koiran siitä putkeen, ilman että olin itse siellä kontaktin äärellä. Hyvin meni putkeen ja näin sain hyvää etumatkaa seuraaville esteille.
Seuraavaksi hinkattiin kohtaa, missä koira tulee putkesta ja ohjaan koiran kiertämään hypyn takaa ja teen saksalaisen. Tehtiin ehkä 10 kertaa, kunnes tiesin mitä mun pitää tehdä. Aron sen sijaan nuolee niin siivekkeitä, että rima tippuu sen vuoksi. Anu laittoi yhden riman leventääkseen siivekettä ja näiden apurimojen kanssa Aron hyppää inasen kauempaa ja este pysyy kasassa.
Saksalaisesta mentiin kepeille, mikä oli ihan suht hyvä tänään, kepeillä pääsin irtaantumaan vähän kauemmaksi ja ohjaamaan seuraavaan hyppyyn takaa tehden päälle juoksun. Tässä me osattiin. On ihana tunne, kun tiedän kyllä koiran tulevan perässäni. Päällejuouksusta koira ohjattiin taas putkeen ja nyt sama hyppy taas takaa, mutta eri suunnasta. Tää oli toinen vaikea kohta, jota tehtiin 15 kertaa. Juostiin jopa kerran Aronin kanssa päin toisiamme, täydestä vauhdista tein komean ilmalennon, jonka aikana ehdin tajuta lentäväni ja sitten kunnon täräys hallin kumirouhemattoon. Näin hetken tähtiä, mutta ei muuta kuon uudestaan vaan. Oma aika oli vain pian käytetty.
Tauon jälkeen treenattiin vielä hetken ja nyt pääsin samaa rataa jo monta pätkää onnistuen. Ja ehkä tämä on sitä kehittymistä, että pystyn jo kirjoittamaan treeneistä, että mitä missäkin tehtiin tai mitä piti tehdä. Vaikeinta mulle on vielä tehdä kuitenkin näitä ohjauksia oikein ja muistaa, että millä kädellä. Ja vaikeaa on kääntää vartaloa sekä nuolla itse siivekkeitä. No pikkuhiljaa....Kivaa kuitenkin oli, tätä lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti