harjoituskokeen jälkimaininkeja

Video harjoituskokeesta on nyt tässä. Tosin eipä siinä nyt mitään ihmeellistä näy ja kuvattukin melko kaukaa, mutta itselle se on hurjan tärkeä, sillä siitä huomaa hyvin tarkkaan mitä pitää vielä harjoitella. Vaikka edellesissä postauksessa kirjoitin, että seuraaminen ilman hihnaa oli hyvä, huomasin videolta, että juuri siinä täyskäännöksessä mikä tehdään ihan katselijoiden edessä Aron kontakti katkeaa ja se katselee sitä yleisöä. Tämän vuoksi täyskäännös on löysä, mutta tuomari ei sakota kontaktin katkeamisesta. Joten meidän pitää ehdottomasti jatkaa pidä kontaktia reenejä, niin ihan perusasennossa kuin jotakin kohdetta kohti mentäessä. Videolla ei näy yhtään yleisöä, mutta kyllä siellä oli muitakin ja ainakin jos on ääni päällä kuulee siitä agilityradan kuulutuksen sun muut, ettei me täydessä hiljaisuudessa kokeiltu. Ja sitten itse huomaan, että jotakin minun pitää miettiä, mitä tehdä liikkeidein välissä, sillä siinä vaiheessa kun tuomari laittaa estettä, en itse oikein tiedä mitä tehdä. Tähänkin pitänee tehdä suunnitelma.

Ja tänään menin tokoilemaan taas kerran Suoraman kentälle ja suunnitelmissa oli aloittaa paikalla makuulla, kun se kerta kokeessa onnistui mukavasti, on aika vaikeuttaa ja aloittaa makuut minun ollessa piilossa. Joitakin pikaisia piilossa oloja on tehtykin, mutta mitään pidempään. Joten sain Petran mukaani kentälle ja Petran tehtävä oli tarkkailla koiraa, ettei minun tarvitse kurkkia piilosta mitä tapahtuu. Joten jätin koiran makuuseen hiekkakentälle ja menin seinän taakse piiloon. Tämä piilo oli viime vuoden sm-tokoissa avoluokan piilo, joten hyväksi havaittu. Olin piilossa hitaasti mielessä laskin 20 sek ja tulin näkyviin, kävin kehumassa koiraa ja Petra kertoi Aronin olleen hyvin. Nyt menin takaisin piiloon ja laskin kohti 30 sekuntia kunnes Aron tuli sinne piiloon. Petra sun piti heti sanoa jos lähtee!!! Mutta 7-vee tyttö ei muistanut ja koira takaisin paikalleen ja harjoitusta piti helpottaa käyden piilossa ja esiin kehumaan, taas piiloon ja taas esiin. Välissä kävin vapauttamassa koiran ja otettiin vielä yksi onnistunut, olin vain hetken piilossa ja palkkasin koiraa. Joten nämä pitää ottaa säännölliseen ohjelmaan.
Sitten siirryin nurtsin puolelle ja kiva huomata, että Aron on vakaasti sitä mieltä, että liikkeestä maahanmenon käsky tarkoittaa istumista. Jestas! Nyt tässä hommassa piti palata ihan alkuun ja itse seisoskelin paikallani ja naksuttelin maa-käskyä ja heitin aina namin koiran eteen. Sitten vähän seuraamiseenkin mukaan, mutta jostain se istuminen nyt on tullut mieleen. Tämäkin reenattavaa top 10 listalle.
Sitten rakensin ruudun. Meillä on uudet hienot ruudun liinat, kiitos Lemmikkipirtin Lilille. Ruudun Aron löytää hyvin, mutta oikein mielellään taas pyörähtelee siinä eturajalla. Sitten harjoiteltiinkin ihan lähimatkoilta, että ruutu tarkoittaa mene ihan ruudun keskelle. Sitten muutama näyttöruutu Merja Korteen tapaan eli itse olen ruudun takana ja koira kaukana, sieltä ruutu ja hyvä stoppi ruudun keskelle. Nämä toimi.
Tämän jälkeen taisin huudella Petran meille kohteeksi ja narulelu taskuun. Koira sivulle, hyvä kontakti, seuraa ja kohti istuskelevaa Petraa. Kun kontakti pysyi vapautin koiran ja palkkasin. Näissä Aron oikein terästäytyi ja viimeisin suoritus oli oikein hyvä. Siinä osasin itsekin :-) Eli koira sivulla, sanon seuraa, mutta odotan hetken ennen kuin lähden, tässä Aron istuu paikallaan, mutta oikein virittyy skarppaa, että mikä kun ei jo lähdetä. Tällä tavalla saan sen oikein tarkaksi, sitten seuraamista kohti Petraa, pysähdys ihan Petraan kiinni ja kontakti pysyi, Petraa nauratti ja minä heitin narupallon ja iloitsin. Vastaavia juttuja voisi alkaa tekemään jo pk-tottista ajatellen kohti esteitä ja noutokapulatelineitä.
Lopuksi heiteltiin Aronin uutta frispiitä, sai sen tänään 1-vee synttärilahjaksi vaikka virallinen synttäri onkin vasta huomenna.