Tänään Aron fyssarilla, edellisestä käynnistä reilu kuukausi. Oltiin varattu tämä aika juurikin hyvin ennen tulevia kokeita ja onneksi meillä oli tämä aika.
Ulkona juoksutusosuudessa Aron juoksi vinossa, josta Elina tiesi heti, että oikaistavaa on. Tarkemmassa kopeloinnissa ensi kommentti oli, että Aron on lihastenkäsittelyn tarpeessa. Huomaa, että olette treenanneet, sanoi Elina. Lannerangasta se oli mutkalla, mutta Elinankin yllätykseksi jumi/ mutka oikeni hyvinkin helposti. Keskeltä koiraa löytyi "partacollien aiheuttama isku", kun vaiva oli sellaisessa kohtaa, mitä treenaamalla ei saa tilttiin. Elvishän on kohtuullisen raju Aronia kohtaan lenkeillä ja helposti juoksee Aronin yli. Aron tietää tämän ja yleensä lenkkeileekin meistä paljon kauempana ja Elvis saa tuplalenkkiä, kun juoksee minun ja Aronin välissä. Vasemmasta etulavasta ei löytynyt minun helpotukseksi enää mitään, tuolla kohtaa oli keväällä tosi kipeä kohta, joka selittynee edelleen sillä, että Aron oli liukastunut talvella ja tämä aiheutti kipua sinne vasempaan etulapaan.
Isoin murhe löytyi edelleen niskasta. Koko kevät ollaan lenkkeilty jo valjaat päällä, koska viimeksi Aronilla onkaan ollut kaulapanta kaulassa? Niska oli siis jäykkä ja kipeä, sinne piti antaa laseria että Elina pääsi edes käsittelemään. Onneksi Elina on kuitenkin taitava käsistään ja niskan jumi/lukko saatiin laukeamaan, hitaasti ja kauan Elina sitä pehmittikin. Tuo niskakipu on kyllä kummallinen juttu, koska olin ihan varma, että niska on kunnossa. En arjessa huomaa sitä mitenkään, eilenkin luovutti hienosti sen 2 kilon kapulan. Kotiohjeina saatiinkin niskan venyttelyä.
Nyt Aron lepää pari päivää ja sunnuntaina seuraavan kerran treenitään. Elina vannotti, että muistanhan nyt varmasti pitää ne pari lepopäivää tämän käsittelyn jälkeen. Juu eipä tuota mitään ongelmia, kun työvuorolistalla on useampi yövuoro peräkkäin ja valvottujen öiden jälkeen jo ihan perhe-elämän pyörittäminen on haaste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti