Kirjoitan ensin mitä Elviksen kanssa hommailtiin.
Elikkäs aloitettiin Pian antamat kotitehtävät. Puunkierron harjoitukset naksutellen, tein tätä kiertohommaa joskus viime talvena sisällä ja silloin piti kiertää keittiön tuolia. Sitten tämän tempun opettaminen jäi tärkeempien alle ja huomasin, että Elviksen kanssa ei olla naksuteltu aikoihin. Joten se ei todellakaan tarjonnut toimintaa, istuskeli kauniisti sivullani, joten houkuttelin sitä vähän kädellä ja äänellä kannustin yrittämään. Jotakin kiertoa saatiin aikaiseksi. Illalla otin sitä uudestaan ja nyt homma pelitti jo paremmin, joten tätä jatketaan tänään. Lisäksi otin kotipihassa luoksetuloharjoituksia. Ensin yksi suora luoksetulo tule-käskyllä ja kun laukka oli hyvä palkkasin koiran lennossa, en ottanut eteeni istumaan. Sitten kaksi luoksetuloa seisomisasennosta, eli ensin seiso ja siitä kutsuin luokse tänne käskyllä, eli lähtynyt ensimmäisellä käskyllä, joten uusin käskyn ja koira tulikin. Sitten otin uusiksi saman homman ja nyt tuli ensimmäisellä tänne käskyllä luokse. Hyvä!!
Sitten Aronin koulutukset.
Ensimmäiset jäljettein sille eilen ja itsekin yllätyin, kuinka hyvällä menestyksellä.
Jälki 1.
Tämä oli 5,5m pitkä suora vana, takapihan vähän pitkällä nurmikkolla. Tein sellaisia askelia, että ensimmäisen askeleen kantaan ja päähän nami, tästä koiran kuonon pitäisi siirtyä seuraavan vieressä olevan askeleen kantapäähän, miksikä näitä nyt sitten sanotaan? Jäljen päässä oli loppukasa eli loppupalkka, palkkana turvotettu kuivamuona. Aron oli kaulapannassa ja hihnassa, siksi ettei vaan rynni suoraan loppupalkalle. Nostin Aronin jäljen alkuun ja sanoin jälki. Ensin se löysi yhden namin ja sitten katseli minua ja ympäristöä, sitten näytin uudestaan maata ja siitä se sitten lähtikin. Ensimmäisillä metreillä saattoi jokunen nami jäädä vielä sinne jäljelle, mutta viimeinen metri mentiin todella tarkkaan ja loppupalkka oli mitä ihanin. Ja kun nostin pennun sitten pois, kun palkka oli syöty ja kehut saatu, se oikein suuttui ja rimpuili sylissä, että laske takasin maahan namin etsintään. Kävelin vähän kauemmaksi ja laskin pennun maahan ja sen nenä meni välittömästi myös maahan , kun se olisi halunnut jatkaa etsintää. Eli siis hyvä!!!
Jälki 2. oli illalla. Tein samanlaisen suoran ja toin pennun siihen, nyt se ensimmäisellä metrillä ahneuksissaan paineli monenkin nami yli, joten nostin pennun takaisin alkuun ja siitä se taas lähti kuin kone hommiin. Naapuritkin tulivat siihen, että voi ihanaa mikä pentu ja minä yritän rauhallisesti sanoa, että se pentu on hommissa nyt ja jutellaan kohta. Pentu oli melko pian loppupalkalla ja nostin sen pois ja huomasin, että joku nami saattoi sinne loppuun jäädäkin ja muutama matkalle. Mentiin nyt juttelemaan naapureiden kanssa ja heti kun silmä vältti, paineli Aron sinne jäljelle, jäljesti se ilman hihnaa ja keräs kaikki ne namit, mitä sinne oli jäänyt ja siellä lopussa vielä nuoli ruohosta naminmössä. Ja nyt vein sitten tämän jälkeen pennun kiireesti sisälle, mistä se ei tykännyt yhtään.
Muuten me naksuteltiin keittiössä kosketuskeppiä, häntä heiluu, kun Aron tekee hommia. Sitten pihalla Aron kulkee lähes aina vapaana ja palkkailen sitä vähän väliä siitä, että se kulkee mukanani. Iltasella oltiin myös kaveriperheen pihassa kylässä ja Aron tutki ihmeellistä maailmaan. Pihan vieressä hurras leikkuupuimiri kovalla melulla, mutta tästä Aron ei välittänyt yhtään. Tytöillä eli Petralla ja Anniinalla oli bratz-leikit siellä ulkona ja Aronin suurta hauskuutta oli käydä varastamassa aina yksi bratz-nukke ja raahata sitä sitten tukasta pitkin pihaa. Tytöt ei tykänny, tunnin meiningin jälkeen Aron nukahti sinne pihaan ja sai nukkua siinä jonkin aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti