Tänään olin päättänyt panostaa iltasella oleviin maneesireeneihin. Pohjaksi hyvä metsälenkki, koirat sai juosta vapaana Varsamäen metsässä ja Aron haistoi yhden hirvimiehenkin sieltä. Sen jälkeen partikset kotiin ja Aronin kanssa kohti maneesireenejä. Tavesilaisista koostuva porukka treenaa Multisillan hevosmaneesissa näin sunnuntai-iltaisin ja Aron ensimmäisissä maneesireeneissä kanssani. Valmistelin Aronia myös paikan päällä olemalla kerrankin ajoissa ja kävelemällä 20 min täysin pimeässä ympäristössä sen kanssa. Maneesissa ei ollut valoja eikä missään muuallakaan ja meinasi tulla uskonpuute, että olenko edes oikeassa paikassa. Mutta olin.
Aronin asenne oli aivan liian korkea. Se selvästi intoili hiukan liikaa, mutta on siitä aikaa, kun ollaan viimeksi porukassa reenattu. Vieraita koiria ja hevosenhajuinen uusi ympäristö. Voi sitä piippailun ja intoilun määrää alussa. Toivon, että ensi kerralla se on vähän tasaisempi, mutta luultavasti, koska sitten treenipaikka onkin jo enemmän tuttu.
Alkuverryttelyjen jälkeen otettiin paikalla olot ryhmyssä. Aronilla reunapaikka ja paikka istuminen meni oikein hyvin. Olin näkyvillä ja Aron teki hyvän istumisen. Tästä ruokapalkka. Sitten perään makuu. Alku ja loppu tehtiin evl-tyyliin. Nyt Aron meni liikkurin ollessa meidän kohdalla hyvin maihin, tosin rivin ensimmäisenä. Rivissä taisi olla neljä koiraa ja ensimmäinen virhe tuli, kun se ei pystynyt makaamaan vierelläni siihen jättökäskyyn asti vaan pomppasi ylös. Tämä evl-tyylin alut ja loput on meille niin vaikeita. Nyt tuli piippailua ja levotonta oloa, kun odoteltiin omaa vuoroa käskylle. Itse makuu meni hyvin, olin piilossa. Sitten paluuvaiheessa Aronin vuoro oli nousta viimeisenä istumaan, mutta pomppasi sieltä ensimäisellä käskyllä ylös mitä kuuli. Huoh, Miten näitä alkaisi reenata?
Paikallamakuiden jälkeen Aronin mielentila näytti jo tasaantuvan, joten ajattelin, että otetaan heti tunnari, ennen vauhdikkaampia liikkeitä. Piia toimi liikkurina ja Aron toi väärän. Haisteli mielestäni ihan hyvin, mutta päätyi väärään. No otin sen vaan pois minkä toi ja lähetin uudestaan. Nyt haisteli ja toi oikean. Piia lohdutti, että maneesipohjalla hevosen lannan seassa ei tehtävä ole niin helppo. Kotipihassa sitten vielä uusin tämän liikkeen ennen iltaruokaa, siinä kympin suoritus eli hyvä haistelu koko rivi läpi ja hyvä ratkaisu oman kohdalla. Eli tunnaria pitää vaan reenata kaikissa erilaisissa olosuhteissa.
Sitten taisin siirtyä hyppyesteen pariin. Samaan aikaan ainakin kolme koiraa teki maneesissa reeniä ja positiivista oli, että Aron keskittyi tästä eteenpäin vain meidän juttuihin ja asenne oli ihan yliloistava. Vein esteen taakse namilautasen ja tämän avulla harjoittelin sitä, että mitä jos kapula lentää pahasti oikealle tai vasemmalle ja koiran pitää tulla hypyn kautta takaisin. Aron oli oikein näppärä tässä ja tuli aina hypyn kautta takaisin, vaikka lautanen oli törkeesti vasemmalla ja melko kaukanakin. Sitten sama kapulalla, mutta en saanut heitettyä kapulaa vinoon :-) Aron teki kaksi hyppynoutoa siis kapulan kanssa, joistä jälkimmäinen oli luovutuksineen erittäin napakka. Ihana Aron!
Tämän jälkeen Aron kävi huilimassa maneesin laidalla, kun liikkuroin Sarille tunnarin. Lopuksi Aron pääsi vielä ruudun pariin. Ensin suora ruutuun meno, asenne oli loistava ja tämä onnistui. Palkka seisomisesta heittäen pallon koiralle. Sitten jätettiin pallo ruutuun ja merkin kautta sinne ruutuun. Nyt merkki ei ollut mikään ihmeellinen, joten otin sen uusiksi, vähän parempi ja siitä lupa juosta ruutuun. Meni suoraan ja kovaa. Katseli ennen merkille lähetystä ruutua, mutta malttoi mennä merkille. Tämä oli edistystä.
Sitten ihan loppuun vielä vähän luoksetuloharjoituksia. Suora luoksetulo oli oikein hyvä. Tuli lujaa, ei ennakoi stoppeja. Sitten yksi stoppi, pysähdys olisi voinut olla parempi. Sitten seisomisesta maahanmeno, ei onnistunut, kävi istumaan tai meni pitkäksi. Siirsin homman merkin kiertämiseen, jonka yhteyteen tosi hyvä stoppi sekä tosi hyvä maahanmeno. Joten tätä olen pähkäillyt aikaisemminkin, että miten saan nuo luoksetuloliikkeeseen.
Joten loppuajatuksena oli, että reeniä miljoonasti lisää. Säännöllisesti pitänee vaan päästä muiden koirien ja ihmisten kanssa reenaamaan, sillä kyllä näkyi, että ollaan tehty vaan viime viikkoina kotipihassa tai hiljaisilla kentillä. Mutta tokoilu on kivaa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti