Oikein mukava keskiviikko. Vettä tuli kuin Esterin sieltä, mutta innolla Rajalan Hannan kanssa treenailemaan tokoa Hakametsän jäähallin viereen. Reenailimme hiekkakentällä, jossa on kyllä tosi hyvä valaistus, joten pimeä ei haitannut. Matkalla reeniin vain otin itsestäni valokuvan Lahdentiellä, kameran kohdalla on 70 vauhtinopeus ja kuvautin itseni noin 80 vauhdissa, joten sakkoa odotellessa.
Aloitimme niin, että Aron meni paikallamakuuseen ja Enni sai tehdä verryttelyjä. Ja miten vaikeeta tämä onkaan Aronille, se nousi ainakin kolme kertaa. Tosin treenin edetessä pääsin palkkaamaan sitä hyvästä makuusta ja lopussa Enni otti luoksetulon aika lähellä ja Aron pysyi. Mutta kyllä se siltä vaikutti, että tämä pitää ottaa nyt ihan tehoseurantaan. (Otinkin vielä illalla kotinurkilla sellaista treeniä, että Aron makaa ja teen Elviksen kanssa. Ja välillä Elvis jäi istumaan paikkakäskyllä ja kävin palkkaamassa Aronia ja taas jatkui.)
Makuitten jälkeen Aron aloitti osuutensa ohjatun noudon vasemman hakemisella. Ensin pari kertaa pelkkä merkki, intoa piisasi nyt merkille menoon. Sitten katseltiin yhdessä kun Hanna vei kapulat valmiiksi ja nyt harjoitusta oli vaikeutettu niin, että kaikki kapulat olivat samalla korkeudella ja Hanna vei ne kokeenomaisesti paikalleen. Aron kyllä tajusi, että se ensimmäinen mennään hakemaan ja merkille lähtiessä meinasi painella heti sinne vasemmalle, mutta korjasi tiensä merkille heti kun meinasin rääkästä, että hei kaveri se merkki pitää käydä ensin. Asettui sitten ihan hyvin merkille ja odotin hetken, kunnes käsky vasen ja lähti ihan oikein, palkkasin taas vauhdista.
Sitten jatkettiin luoksetulon kanssa. Tää on niin vaikea liike ja viimeaikoina olen hyväksynyt ehkä turhankin löysiä pysäyksiä itse luoksetuloliikkeessä ja myös vauhdin ennakointia tapahtuu. Joten stopit on ihan mukiinmeneviä kiertojen yhteydessä, mutta itse liikkeessä ei. Ja nyt hain ensin hyvää stoppia ja välillä suoria luoksetuloja, että vauhti pysyisi yllä. En ollut nyt kovinkaan tyytyväinen näihin, tosin ihan oma palkkaushan tässä on syynä.
Isoin vauhti oli siis otettu Aronilla pois jo edellä olevien juttujen kanssa, joten tämän syksyn projekti tunnari sai nyt vuoron. Viimeksi tunnari tehtiin su kotipihassa, joka onnistui niin hyvin, että tämän jälkeen ei ollakaan otettu sitä yhtään. Nyt Hanna vei kapulat ja teki rivin ja kävi erikseen hakemassa sen oman. Oma kapula oli reunassa oikealla ja kivasti Aron lähti haistelemaan rivin vasemmalta, haistoi siis kaikki läpi, kunnes viimeisellä kohtasi tutun hajun ja toi sen minulle. Super!!
Tämän jälkeen taisi olla ruudun vuoro, sinne Hanna vei narulelun valmiiksi ja olin etukäteen suunnitellut, että tänään otetaan vaan ihan yksi helppo ruutuun meno. Otin sen kyllä tavallista pidemmältä matkalta, mutta hyvin Aron haki katseellaan ruudun ennen lähetystä ja meni ruutuun. Tosin kovempaakin olisi voinut laukata, mutta hyvin meni.
Lopuksi vielä seuraamista ja tässä Hanna liikkuroi voittajaluokan seuraamisen. Aron saattoi vähän edistää, mutta kontakti taisi pysyä hyvin ja lähes kaikki käännöksetkin oli ihan hyviä. Minun pitää nyt vaan opetella ilman koiraa nuo "2 askelta vasemmalle tai 2 askelta oikealle"-siirtymät. Nyt menin ihan miten sattuu.
Tässä taisi ollakin meidän reenit. Nyt on saunan lauteilla meidän litimärät reenitarvikkeet kuivumassa, hiukan nuo ruudun narutkin imee vettä. Kiitos Hannalle vielä hyvästä seurasta!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti