Tänä aamuna tehokaasti tien päällä klo 9.30 ja suuntana Ylöjärvi, siellä oli sovittuna jäljestystä Hanna T:n kanssa. Meidän piti mennä Karhelle treenailemaan ja Hannakin kertoi, että siellä ei ole hirviä. Tosin nähtiin sinne ajaessa Hirvimies, jonka pyssystä ja punaisesta takista pystyi äkkiä päättelemään jahdin olevan käynnissä. Ajettiin tietä eteenpäin ja seuraava hirvimies jo kertoi, että hirvi juuri nähty, joten ei jääty sitten seuraamaan sitä jahtia sen enempää ja ajeltiin vähän toisaalle. No hyvä metsä löydettiin ja äkkiä jälkiä polkemaan. Tein Huille mukavan jäljen ja metsä näytti niin kivalta, että voidaan mennä tuonne toistekin reenailemaan.
Hanna teki Aronille tosi hyvän jäljen ja erityisesti janan. Jälki kulki mäen päällä, näin ollen en edes päässyt näkemään sitä kohtaa missä Aron poimii jäljen enkä sen myötä säätämään mitään ihmeellistä, että onko se nyt takajäljellä vai ei. Oltiin sovittu, että jos Aron lähtee takajäljelle se saa sen tehdä ja menköön sitten tielle takas. Kyllä sen pitää itse oppia mihin jälki etenee, mutta hyvä hyvä, nyt se poimi jäljen ja suunnan ihan oikein. Heti alkumatkasta oli tien ylitys ja tässä Aron ravisteli turkkiaan ja sitten jatkoi matkaa tien toiselle puolen (mikä lie sijaiskäytös). Keppejä jäljeltä löytyi 4/6. Kakkoskeppi jäi meiltä vauhdin takia, tässä vaiheessa Aron jäljesti laukaten ja 5 keppistä ei havaintoa. Onneksi kuutoskeppi nousi ja sijaitsi melko ryteikössä, itsekin jouduin päästämään liinasta irti viime metreillä, kun ei vaan päässyt siellä risukossa koiran vauhdilla. Mutta loppu oli siis onnellinen. Jäljellä oli yksi teräväkulma ja tässä Aron oli epävarma ja teki varmaan 2 ympyrää ennenkuin jatkoi jälkeä pitkin. Kiitos Hanna jälkiseurasta ja arvostan todella kokemustasi jäljestyksessä. Tietysti tästä sai taas intoa treenata lisää jälkeä, mutta juurikin bongasin seuraavaa: Suomen etelä- ja keskiosissa sataa tiistaina ja keskiviikkona lunta kunnolla, viidestä kymmeneen senttiin, ennustaa Ilmatieteen laitos.
Aamulla kuitenkin ennen jäljelle lähtöä Aron herätti meidät tekemällä reverse sneezing-kohtausta. En tiedä kyseiselle tilanteelle suomenkielistä sanaa, mutta vetelee ilmaa jotenkin nenän kautta. Ekan kohtauksen aikana avasin takaoven ja päästin sen pihalle hengittelemään ja kohtaus meni ohi. Aron sai myös toisen samanlaisen, mutta yleistila näytti muuten normaalilta ja lähdettiin jäljestämään. Ennen jäljestystä käytiin kävelyllä eikä kohtauksia, mutta kesken jäljestyksen taas tuli sellainen, onneksi Aron pystyi kuitenkin jäljestämään loppuun. Summa summaarum, taidan jättää illan maneesitreenit väliin ja katsellaan rauhassa mikä tämä nyt on, nenäpunkki vai limaa hengitysteissä.
Kiitos sulle Heidi taas hyvästä jäljestä ja seurasta! Voi höh jos se nyt talven tekee ;P
VastaaPoista