Perjantaina meidän piti tehdä vauhtitreeniä ja autolevon jälkeen tein vauhtitreenipätkää, jossa lelu valmiina ruudussa ja luoksetulomerkkien kanssa luoksetuloa, jossa lelu lentää. Tässä ei sen ihmeempää.
Iltaa jatkettiin sitten Riikalla ja Jarilla mm. herkullisten laskiaispullien ääressä.
Lauantaina oli vuorossa Jarin ja Riikan joululahja FF-teamiläisille. Ja sehän oli päivä kana-areenalla kasvattajan piikkiin. Joten koko pentue yhtä luukuunottamatta kokoontui koko päiväksi Längelmäen kana-areenalle treenailemaan. Päivän aikana tuli tehtyä ihan huikean paljon eri juttuja ja valokuvattua koiria, tosin oman kameran kuvat ovat ihan surkeita :-( Lisäksi syötiin ja puitiin erilaisia koirajuttuja ja päivä oli todella antoisa. Kiitän kauniisti ihan kaikkia mukana olleita.
Mutta niistä treeneistä. Aloitimme erilaisilla kontaktinpitojutuilla. Outi huuteli käskyä tai heitteli palloa, teki luoksetuloa kaikkien nenän edessä tms ja jokaisen homma oli saada koiransa kontakti pidettyä. Aron oli tosi hyvä tässä ja käsky pidä- on loistojuttu. Olen ajatellut viedä pidä käskyn sitten joskus evl-paikallaolojen alkuihin, ettei koira mene muiden käskyllä maahan vaan ennen kuin liike alkaa tulee pidä eikä muiden käskyt on meille ilmaa :-)
Aron makasi myös ruudussa ja pyysin Outia huutelemaan käskyjä. Nyt Aronin takapuoli ei noussut kertaakaan ja kävin palkkaamassa sen ainakin kolme kertaa ruutuun. Ihan erillisessä harjoituksessa kutsuin sen lopulta seuraamaan toisen käsky-sanan jälkeen ja tuli hyvin.
Tämän jälkeen tehtiin yksi kerrallaan aina jotakin, mitä sitten porukalla joko valokuvattiin tai ihmeteltiin. Aron teki seuruuta. Meillä oli kentällä paljon merkkejä, jotka aina häiritsivät Aronin seuruuta. Huomattiin ,että seuraamisen lisäksi Aron seurasi merkkejä ja seuraamisen rauhottamiseksi Outi keräsi merkit pois. Itse seuraaminen rauhoittui, kävelin myös itse tosi rauhallisesti ja jos paikka meinasi valua eteen, otin puoli askelta taakse. Tehtiin aika pitkään ja siitä se lähti, Aron oli tosi keskittynyt ja seurasi hiljaa. Ainoastaan liikkeelle lähdöissä tuli piip, mutta tämän tiesinkin. Joten seuraamisen kanssa tulen tekemään nyt sammutusta, seurautan sitä niin pitkään, että tila rauhoittuu ja tasaantuun, palkattomuutta tähän paljon, ettei koira odota palkan tuloa joka käännöksen jälkeen. Tein vielä myöhemmin itsekseni lisää tätä seuruuta ja se oli meidän elämän parasta. Aronia olisi voinut seurauttaa vaikka maailman tappiin ja sen kontakti ei pudottut, vaikka kävelin kohtisuoraa seinää kohti tai seurautettiin Hannan ja Readyn kanssa ihan toisiamme kohti. Tuntui ihan mielettömän hienolta!! Tässä jälkimmäisessä seuraamispätkässä Aron oli hiljaa jopa liikkeelle lähdössä eikä se edistänyt paikalla olijoiden mukaan yhtään.
Aron teki myös tunnarin, joka oli onnistunut. Outi nosti käsin kapulat rasiasta ja vei pihdein oman. Palkkasin namilla juuri ennen etsimään lähettämistä ja Aron lähti rauhallisesti mutta selkeästi kapuloille. Hyvät haistelut ja se oikea tuli. Lopussa en malttanut taas odottaa liikkurin käskyä tunnarin luovutuksessa.
Tämän jälkeen kaukoja, joissa Outi seisoi Aronin takana ja heilutti käsiään käskyn merkiksi, ensin ei ihan onnistunut, tuli jotakin väärää asentoa. Riikka jatkoi siellä takana ja lopettiin onnistuneeseen neljän asennon vaihdon sarjaan.
Tämän lisäksi tehtiin paikalla-olot porukalla ennen ruokataukoa. Tässä paikka istuminen onnistui hyvin, Riikka otti aikaa ja toimi liikkurina ja olin piilossa koko istumisen ajan eli 2 min. Aron oli varman näköinen. Paikkamakuu tehtiinkin jo isolla ryhmällä ja Aron oli keskellä. Nyt ylös ja alas mentiin kaikki yhdellä käskyllä ja tämäkin onnistui kaikin osin. Lopuksi tehtiin erikseen evl- ylös ja alas ja nyt kokeilin pidä-käskyä liikkeen alkuun. Ja tämä onnistui, sillä Aron oli edelleen keskellä eikä tehnyt muiden käskystä mitään. Eli toimii :-)
Ennen ruokaa ja ruuan jälkeen teemailtiin myös näyttelyteeman ympärillä. Aronilla kuten muutamalla muullakin on ongelmana hännän nousu liikkeessä. Nyt harjoiteltiin esittämistä ilman että häntä nousee ja porukalla treenattiin näyttelyseisotusta ja porukalla juoksua. Outi oli tuomari ja kehässä oli 6 bordercollieta. Oli oikein opettavaista ja kyllä tätäkin pitää vaan harjoitella. Oma vauhti ja asenne on ratkaiseva tekijä näissä häntä-jutuissa. Aron pystyi kulkemaan häntänsä kanssa sallituissa rajoissa, sanoi Riikka. Alla kuva Aron ja näyttelyseisominen.
Näyttelyteeman jälkeen alkoi agilitysessiot. Näissä muut pentuesisaruksen näyttivät hienoja ohjauksia ja tehtiin kaikki samaa rataa. Aron teki radasta 6 ensimmäistä estettä ja koira meni hyvin. Sitten puomilla tuli vaikeuksia, sillä puomin alla oli putki ja en päässyt kulkemaan sen rinnalla. Aronille tuli hätä ja se loikkasi keskeltä puomia alas, hui! Tuettuna se pystyi tekemään sen loppuun. Erillisenä harjoituksena Aron teki maksikoirkeuden rengasta, harjoitteli ohjausta yksittäisellä esteellä käsky- takaa ja loppuun kolmen esteen sarjaa, jossa piti lähettää koira eteen lelulle sekä tulla minua kohti. Eli monenlaista hyppelyä, sillä tällä kolmen esteen suoralla rimat oli eri korkeudella ja koiran piti keskittyä hyppyyn. Hirmu kivaa.
Kaiken tämän jälkeen oli vuorossa enää kerätä tavarat autoon ja lähteä vielä tekemään porukalla jäähdyttelykävely. Kiitos kivasta päivästä Frosty fields-porukka!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti