Tänään meillä oli aamusta vuorossa kokeenomainen treeni, jossa osallistujat saivat itse etukäteen miettiä kolme liikettä. Ennen näitä oli paikallamakuu ja osallistuimme voittajaluokan ryhmään. Ja on kyllä loistavaa, että vastaavia juttuja järjestetään, sillä minua jännitti. Tunnelma oli jo kotoa lähtiessä kokeenomainen ja paikanpäällä myös. Itse kehässä ei sitten enää jännittänyt ja huomasin, että kun on käynyt jo liikkeitä mielessään läpi ja toimintasuunnitelma on päässä, on sitä vaan toteutettava. Tavoitteina oli tehdä onnistunut kokonaisuus, jossa kisapalkitsen koiraa liikkeiden välissä, iloitsen meidän tekemisestä enkä jännitä koiran kanssa. Tavoitteina oli myös, että käskyni eivät ole mistään toisen luokan maailmansodasta, vaan että meillä yhdessä on mukavaa ja tehdään niinkuin me aina tehdään. Ja näistä tulisi hyvä kokonaisuus. Ja melko hyvin pääsinkin tavoitteisiin, joten oikealla tiellä ollaan.
Ensin oli paikallamakuu, ryhmässä oli 6 koiraa. Paikka oli ennestään tuntematon halli meille, Tamskin talli, jossa oltiin nyt ensimmäistä kertaa sisällä. Aron oli ryhmässään nro yksi joten ensimmäisenä kehätarkastus ja riviin odottamaan muita. Tämä sujui ihan hyvin ja Aron istui loistavasti sivullani koko sen ajan, että muut koirat asettuivat ja liikkuri selitti piilon tms. Aron oli siis asenteeltaan rauhallinen ja kiva. Itse maahanmeno ok, makuu ok, vaikka koirien takana oli paljon häiriötä, kun toinen ryhmä treenasi siellä ja ylösnousu ok. Hyvä siis kaikin puolin. Antaisin meille 10 tästä liikkeestä. Palkkasin suullisesti ja iloisesti ja kehän ulkopuolella aloimme virittäytyä ryhmän ensimmäisenä suorituksiin.
Ensin luoksetulo. Tässä liikkeen alussa Aron katseli vähän liikkuria, luoksetulo liike alkoi. Kokonaisuudesta antaisin itse 8, sillä stoppi voisi olla parempi, käytin vain suullista käskyä, harjoituksissa on useimmiten käsi+suullinen, sitten maahanmeno oli mielestäni hyvä ja viimeinen pätkä oli hyvä, tuli suoraan. Sivulle siirtymisessä kuului piip ja olisi voinut tehdä sen paremmin. Mutta kehumista ja viritys tunnariin.
Viime viikon sähläysten jälkeen onnistunut tunnari olisi ollut ihme. Koira tekee niinkuin on oppinut eikä tuurilla on tämän kanssa mitään tekemistä. Toi väärän ja tiesin sen olevan väärä, kun alkoi leikkiä tunnarilla hetkeä ennen luovutusta. Loppu meni pipariksi. Ja miten tästä siirrytään seuraavaan liikkeeseen, kun en voinut kehua, että olipa taitava? Videolla näytän lähinnä ääliötä tuossa kohtaa. Tunnari siis 0.
Mutta kohti ruutua. Se onnistui kaikilta osilta taitojemme mukaan. Kävin eilen ennen päivän lenkkiä vähän leikkimässä kahden ruudun kanssa ja tässä leikissä lähettelin ja juoksutin Aronia kahden ruudun välissä. Pääpointti eilen oli, ettei jäädä eturajalle pyörimään. Nyt tämän päivän harjoituksessa Aron menee juuri sinne minne halusinkin sen menevän. Ja ihan lopuksi osasin oikeasti iloita meidän suorituksesta :-) Ruudusta 10 omasta mielestäni.
Tunnari jää nyt hetken tauolle. Jotakin olen osannut nyt totaalisesti tuhota, joten pidetään tuossa nyt mietintätauko ja aloitankohan ihan yhden oman kapulan etsinäharjoituksista.
Lopuksi meille jäi aikaa treenailla kehässä ennen seuraavan luokan alkamista, joten kaukoja ja seuruuta tehtiin Aronin kanssa. Seuraamisessa oli kauhean vaikea tänään keskittyä, pitkän hinkutuksen jälkeen alkoi taas onnistua ja lopettiin naruleikkiin kehässä olo. Kivaa siis oli, mutta jännittävää.
Tässä video suorituksesta.
Ruutu oli täyskymppi :)
VastaaPoista