torstai 1. heinäkuuta 2010

jäljestys taas toimii

Viime päivien aikana olen yrittänyt vahvistaa jälkikeppien arvoa ja olen tehnyt useamman harjoituksen kotipihaan, jonne vein ensin oman hajuisia keppejä ja lähetin koiran etsimään. Sitten vaikeutin harjoitusta, että vein kepit paikoilleen, odottelin tunnin ja sitten taas etsintää. Keppejä laitoin pitkien ruohojen sekaan, pensastojen alle tms. ei mitään kauheen helppoja paikkoja. Ja näissä sain onnistumisia, heti kun koiran nosti kepin ja lähti sen kanssa luokseni, palkkasin iloisella naruleluleikillä ja Aron oli tohkeissaan.

Eilen oli Koivumäessä tavesin kokous ja lähdin osallistumaan siihen, ennen kokousta kävin tekemässä Aronille jäljen, joka sitten ehti vanhentua ainakin sen 1h 15min. Unohdin kännykän autoon enkä osannut katsoa tarkkaa aikaa jäljelle astuttaessa, joka tapauksessa ehti vanhentua. Olin kotona pilkkonut pihasta kepin, veistelin niihin paikat numeroille ja numeroin kepit. Kooltaan melko pieniä, vähän pikkurilliä isompia keppejä, tosin viimeinen keppi taisi olla semmonen kisakokoinen, koska halusin varman onnistumisen viimeselle. Jana oli helppo ja lähti loivaan alamäkeen, hyvin Aron sen nosti. Jäljellä kaikki kepit nousi, jes ja jes. Hyvin huomasi, että Aron sai kepin hajun ja pyöri siinä kepin kohdalla niin kauan, että nosti kepin ja kehuin ehkä super-iloisesti. Koko jäljen Aron teki tarkkana, kulmat hyvin ja keskittyminen oli kymppiä. Yhden kerran komensin sen jatkamaan, kun se näytti syövän jotain eläimen kakkaa, että eteenpäin mars. Jälki kulki melko avarassa alkurinteessä, sitten tultiin heinäselle osuudelle, siitä kulma kohti entistä hakkuuaukeaa, joka oli hyvin jo heinän ja kasvuston vallassa, sitten läpi hakkuuaukeaa, kohti tosi pitkään heinään, varmaan metrinen heinikko, en nähnyt koiraa yhtään ja siitä kuusten läpi metsään, kaksi viimeistä keppiä helpossa sammalmetsässä. Kaikkinensa hyvä reeni, en tiedä kumman itsetunto kohosi enemmän, mutta tästä taas hyvä jatkaa. Loppupalkaksi oli varannut maksalaation rippeen oikein maksalaatikkorasiassa ja Aron sai huolella nuolla sen puhtaaksi. Makkaraa lisäksi satoi vielä siihen laatikkorasiaan, mä niin rakastan onnelisia loppuja :-)

1 kommentti: