Päivän treenisaldo

Aamusta lähdettiin lasten kera ensin Kyötikkälään tekemään aamulenkki ja pikkutreeni Aronille. Treeni sisälsi eilisiä juttuja:
Viritin makupalalautaset pienemmän a-esteen molemmin puolin ja Aronin kanssa käytiin jättämässä kummallekin lautaselle namit. Sitten olin itse esteen puolessa välissä ja Aronille lupa kiipee, kiipesi hyvin ja meni suoraan eteenpäin esteenjälkeen namilautaselle, heti kun namit syöty sanoin kiipee ja koira meni takaisin päin. Tehtiin tähän 3 toistoa, joista viimeiselle kerralle vaihdoin takaisintulolautaselle narulelun ja tämä oli Aronista kaikkein kivointa. Mutta hyvin sain alulle sitä ajatusta, että koira suorittaa itsenäisesti estettä riippumatta omasta sijainnistani sekä sitä, että este mennään aina edestakaisin. Tavoite on päästä siihen, että hommaan tarvitaan vaan se ensimmäinen kiipee-käsky ja sitten vielä viedä tämä sama harjoitus sinne jyrkemmälle esteelle.

Sitten koira sai hetken leikkiä narulelulla ja repussa oli tunnaritarvikkeet mukana. Ehkä mun olis pitänyt pitää ihan selkeä rauhoittuminen tässä välissä, tosin Petra ei oikein osannut tehdä meille tunnaria ja saati iät ja ajat niiden kapuloiden kanssa, Petra kävi hakemassa myös sen oman minulta ja sitten Aronille lupa etsiä. Suoritus tunnarilla ei ollut hyvä, sillä koira taisi napata suuhunsa vääriä ja kutsuin jo pois sieltä kapuloilta, että just annas olla, koira kääntyi hetkeksi pois kapuloilta ja ei tullutkaan pois vaan palasi ja kävi haistelemassa sen oikean. Palkkasin tästä ja totesin, että ei hyvältä näytä. Tein uuden ja tässä Aron meni suoraan sille oikealle eikä paljon haistellut muita, tosin toi oikean ja palkkasin. Vieläkin hampaankolossa kaiveli tuo juttu ja nyt tein vielä yhden tunnarin, ympyrä, jossa klo 12 kohdalla oli oma. Nyt teki onnistuneen suorituksen, jes! Tämän tunnarin idea oli ylipäätään se, että tehdään tunnaria eri paikoissa, jos sujuu kotipihassa, pitänee yleistää homma mihin vaan. Ja kyötikkälän kenttä on meille vähän se korkeamman vireen kenttä ylipäätään ja siellä ei näköjään ihan heti pystynyt rauhalliseen suoritukseen.

Näiden kaikkien tunnarien jälkeen vuorossa oli enää eteenmeno. Tein ensin liikkeestä maahanmenon ja jatkoin matkaani kentän loppuun saakka, Aron jäi sinne maahan ja katseli kun kävelin kentän takalaidalle ja heilautin narulelua sille. Kävelin takaisin kohti koiraa ja pysähdyin siihen puoleenväliin, ihan kuin tarkistaakseni, että ennakoiko se luoksetulokäskyä, mutta hyvin pysyi maassa. Sitten koiran luokse ja palkkasin namilla siihen maahan sekä sitten istumaan nousun siitä. Sitten päivän ongelmaan: miten koiralle opetetaan, että eteenmenon valmistelevalla osuudella ei seurataan kontaktissa eteenmenokäskyyn saakka??
Meillä virityssana on "kohta täpöö", jotta koira tietää, että tehdään eteenmeno liike. Sitten seuraa ja Aronin katse on siellä mihin kohta mennään ja edistää seuruussa, yritän päästä käsiksi siihen kohtaan, että ei ole edistämässä ja katsoo minua. Nyt kuitenkin törkeä edistys, joten käännyin lähtösuorasta pois ja tein näin aina, kun yritti edistää. Lopulta piti paikkansa ja kun annoin käskyn, lähti kuin pyssyn suusta eteenpäin täysillä. Mietin, että oppiiko koirani sen, että pitämällä paikkansa ja kontaktin saa mahdollisuuden mennä eteen? Väärästä suorituksesta ( eli edistää tai tuijottaa kentän takalaitaa) ei saa eteenmeno-käskyä. Olenko tuhon tiellä jos teen näin??

Kotipihassa oli pakko vielä tehdä tunnari. Nyt tehtiin siis helpossa kotipihassa, mutta lähellä lasten leikkipaikkaa, jossa oli häiriötä. Nyt taas eka tunnari oli huono, saattoi jopa nostaa jonkun väärän. Uusinnalla hyvä.
Sitten illalla just ennen pimeän tuloa tein vielä yhden tunnarin taas eri puolella pihaa ja nyt suoritus oli todella hyvä. Haisteli rivissä olevat 7 kapulaa, joista yksi oli se oma. Haisteli kaikki kerran läpi, aloitti uudestaan, haistoi omaa ja haistoi viereistä ja sitten poimi sen oman. Kehuin Aronia varmaan vartin tämän jälkeen. Eli suoritus näytti juuri siltä mitä toivon sen olevan: rauhallista haistelua, ei muiden nostelua ja saa viettää aikaa kapuloilla, että voi rauhassa päätyä oikeaan ratkaisuun. Tänään ei sit tehdä yhtään enempää...Paitsi mun tekis mieli vielä jatkaa kaukokäskyprojektia ennen koirien iltaruokaa :-)

Elviksen kanssa kävin tekemässä jo iltahämärässä läheisen kerhon edessä pari juttua, joita sille pitää alkaa vahvistamaan. Eli sivulle tuleminen maailman ihanimmaksi asiaksi ja sitä kautta aloitan sen kanssa kisapalkkauksen opettelun. Tämä on puuttunut Elviksen elämästä kokonaan ja varmaan yksi syy, miksi kokeessa paineistuu niin paljon kokeen loppua kohden. Tavoite on, että pääsisin tekemään liikkeen, josta ei tule kuin suullinen kehu (kisapalkkaus), sen jälkeen uuden liikkeen aloitusasentoon, josta tuleekin superpalkka. Näin ollen Elviksekselle mielikuva, että aina kannattaa aloittaa uusi liike. Nyt Elviksen kanssa tehtiin liikkeen alkuja ja pieniä seuraamisen pätkiä. Yksi liikkeestä seisominen ja sen jälkeen suora luoksetulo. Elviksestä superhauskaa.