Tänään oli Tavesin jälki-ilta ja Aron sai ajaa Mikon tekemän jäljen. Toiveissa oli 4 kepin jälki, noin 500m eikä mitään ihmeellistä, sillä eilisen jälkeen pitänee tehdä joku helppo.
Ja sellainen saatiin, jana tehtiin loivaan ylämäkeen ja mäen päällä oli jälki, Aron eteni jälleen luotisuoraan, reagoi jälkeen, haistoi pään käännön verran takajäljeä ja valitsi sen oikean suunnan, jes!!! Jälki oli helpossa mustikanvarpumetsässä ja kaikki kepit nousi. Kakkoskeppi oli ihan varpujen ja kanervien alla, mutta onneksi kepin haju tarttui Aronin nenään ja se hetken pyöri siinä etsien keppiä. Jäljen ajo näytti aluksi ihan ihmeelliseltä, mutta Miko oli tehnyt jonkun kulmahässäkän siihen alkuun ja Aron ratkoi tehtävää. Keppimotivaatio oli loistava ja motivaatio jälkeen oli loistava, joten palsamia haavoille sanoisin.
Aamupäivällä oltiin käyty naksuttelemassa seuruuta. Kun valitsin kriteeriksi nyt kontaktin, saan kaupan päälle hyvän seuraamispaikan. Tein kyllä tosi paljon ihan sellaista alkeisjuttua ja palkkasin/naksutin tiheästi. Avainsana tuntuu olevan, että jos kontakti vaan pysyy, tulee kaikki muu sitten vaan plussana.
Erikseen muisteltiin merkille menoa "ole hyvä"-käskyllä ja palkkasin kaikista näistä, varsinkin kolmas merkille meno oli ihan super, joten sekä koiralla että ohjaajalla oli tänään hyvä mieli.
Kilven Anne puhui, että sen koirat selkeesti tsemppaa epäonnistuneen kerran jälkeen erityisen paljon. Ehkä se tosiaan pitää Aroninkin kanssa paikkansa, eli nyt se oli ihan tosi tosi tosissaan, kun viimeksi meni päin peetä? No oli miten oli, hyvä juttu että onnistuitte :)
VastaaPoista