Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan...
Eli treeni-intoa meillä riittää. Tänään kuitenkin ensin tokon merkeissä ja tehtiin kaikkia niitä, mitä olin tälle viikolle suunnitellut. Treenailin ensin Suoraman seurakuntakeskuksen edessä, kun siinä vieressä on lasten leikkipaikka ja lapset lähti samalla keinumaan siihen.
Aloitin naksutellen kontaktista, paikallaan ja liikkuen. Tosi hyviä liikkelle lähtöjä ja kontaktin pitoa, tuntuu, että saadaan taas kiinni siitä, mitä kontakti oli joskus kaksi vuotta sitten. Vahvistaminen kannattaa siis. Katsoin koiraa myös seurakuntakeskuksen peilaavien ikkunoiden kautta, jolloin ei tarvitse tuijottaa koiraa ja oma asentokin on hyvä ja suora.
Tämän jälkeen laitoin merkkejä pitkin pihaa ja seurauttelin niiden läpi, kontakti pysyi eikä merkkien kyyläilyä tullut esiin, hyvä näin.
Sitten tunnarin pariin, jossa tein pari rohkeaa koetta. Lähetin koiran merkille ja siitä merkiltä sai jatkaa vasemmalle 10m tunnariympyrälle. Tunnareissa oli Petterin kaverin käsihajut ja vein kapulat sinne valmiiksi nurmen sekaan. Aron meni siis merkille ja siitä käsimerkillä näytin suuntaa ja käskyksi etsi, Aron laukkasi kapuloille ja haistellen löysi sen oman, teki ihan innoissaan, tuodessa oli vähän kiihkeetä ja puri kapulaa, mutta pääpointti oli testata sitä, että pystyykö haistelmaan, jos rikotaan rutiini ja mennääkin erilaisessa mielentilassa kapuloille. Pystyi siis hyvin tähän. Testasin vielä toisenkin, nyt mentiin merkiltä oikealle, lasten keinujen takana hiekalla oli kapularivi, tämänkin teki aivan loistavasti ja nenätyöllä löysi oikean. Eli meidän tunnari-ongelmat liittyy liikkurin kanssa tekemiseen ja kisamaiseen tunnelmaan. Joten tietääpä mitä treenataan, kun saadaan kaveria treeneihin.
Tässä vaiheessa lapset halus vaihtaa maisemaa ja lähdettiin kohti Suoraman kenttää. Siellä kerrattiin Aronin kanssa ohjatun suunnat, nyt laitoin aina sen haettavan kapulan 8m etäisyydelle ja jätin vielä vähän normia lähemmäs. Tarkoitus oli vain muistuttaa pitkää kaarta kohti kapulaa. Teimme kaksi kertaa vasemmalle ja kolmas oli oikealle, oikein hyvin sujui ja sain vahvistettua juuri sitä, mitä halusin.
Virtaa Aronissa vielä tuntui olevan, joten luoksetulo oli myös viikon treeni-listalla. Nyt ensimmäinen ihan suorana, seuraavissa luoksetuloissa testasin sitä, että seis-käskyn jälkeen tullaan taas luokse ja sitten maahanmeno, teki ihan oikein käskyjen mukaan. Vähän ennakoi kyllä seis-käskyn jälkeen maahanmenoa hidastaen laukkaansa, joten sitä piti sitten vahvistaa, ettei seisahtumisen jälkeen tullutkaan käskyä, vaan lelu esiin ja laukkaa...Frispii lensi palkaksi ja oltiin Aronin kanssa kuolassa sekä hiekassa. Tehtiin luoksetuloa myös kiertojen kautta ja hyvin meni.
Iltasella olin Koivumäessa ja tehtiin esineruutu-illassa taas kiva esinetreeni. Tallattiin porukalla ruutu siihen hakkuu-aukealle, jossa vain yksi osa ruudusta on normi metsäpohjaa. Tänään päätin, että vahvistetaan vain motivaatiota ja mielikuvaa, joten vietiin Aronin kanssa ensimmäisenä koirakkona yhdessä 4 esinettä sinne ruutuun, tänne jätetään-sanoin, kaksi oli puolessa välissä esineinä ja kaksi takarajalla. Ilmoittautuminen sujui sitten hyvin Jukalle. Esineet oli meille vieraat esineet, näistä kumikäsineen pala oli sellainen, että Aron pyöri sen kohdalla hetken, ennen kuin toi sen minulle. Saimme aikaiseksi hyviä ja suoria pistoja ja neljännellekin esineelle Aron jaksoi laukata suoraan eteenpäin kohti takarajaa, joten loistavaa Aron.
Ihan illalla vielä tehtiin kaukokäskyjä kotipihassa ja kylläpä nämä on nyt jostain syystä ottaneet takapakkia. Maasta istumaan-nousuissa jättää helposti toisen etutassun puolitiehen, haluaisin, että nousee oikein terävästi vetäen tassut kunnolla alleen, eli nyt sellaista puolilaiskaa. Joten monta toistoa ja niissä, missä teki haluamallani tavalla, sai namia että ääneen hyvät kehut. Seiso-maa-välinen siirtymä on hyvä ja tänään ei taka-käskyä treenattu ollenkaan, kun tiedän, että siinäkin pitää tekniikkaa muistutella. Jos otetaan nyt viikon projekteihin vaan noi terävät istumaan nousut ja vahvistan niitä.
Jopas siis tehtiinkin, tälläistä se vähän on vapaapäivinä. Huomenna menen iltavuoroon, joten päätin sen kunniaksi antaa Aronin levätä, samoin perjantaina olen töissä, töiden jälkeen lähdetään Vammalan mökille, joten perjantai myös treenitaukoa.
Elviskin sai tänään laatu-aikaa. Se on nimittäin todella hyvä juoksemaan pyörän rinnalla. Tehtiin sen kanssa vielä iltasella pyörän rinnalla ravi-lenkkiä ja mummonmankeli että Elvis ne yhteen soppii. Vien Elvistä hihnassa siinä pyörän rinnalla ja rauhallista vauhtia, mutta Elvis on siinä niin korrektisti, että ei voi kuin ihmetellä. Aronin kanssa tuosta ei tule yhtään mitään, joten nautimme Elviksen kanssa näistä myöhäis-illan yhteispyöräilyistä ihan satasella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti