torstai 28. kesäkuuta 2012

Jälkitreenit Varsamäessä

Tiistai-iltana treenattiin pitkästä aikaa Hanna T: ja Pia P:n kanssa, tulivat tänne minun nurkilleni. Tekaisin sitten heille toiveiden mukaiset jäljet vanhenemaan, vähän jännitti, että tuliko niistä nyt hyvät. Suomen parhaimmistoon kuuluva jälkiseurani kyllä osoitti, että homma toimii, joten sekä Tupla että Hui- kulkivat kävelemäni reitit löytäen kaikki kepit.
Toisin kävi Aronin kanssa, joka sai jäljestää Hannan tekemän jäljen. Pituutta oli 720m, keppejä 6 kpl. Janalla en uskaltanut lähettää etsi jälki-käskyllä, joten sanoin Aronille jotain, että saa mennä, ihan luotisuoraan ei nyt menty, mutta jäljen nosti hyvin ja lähti vielä oikeaan suuntaan. Jälkeä ajettiin, mutta Aron meni ekan kepin yli, itse huomasin sen kepin siinä maassa, mutta en sanonut mitään, koska koira oli jo mennyt jo. Kakkoskepin ilmaisi ja sai minut sittenkin uskomaan ihmeisiin, kolmonenkin taisi tuossa kohtaa nousta. Tämän jälkeen noustiin kalliolle ja laskeuduttiin avohakkuu/ tiheäkoivu-ryteikköön, jossa Aron sitten hukkasi jäljen. Kasvusto oli niin tiheää, että en nähnyt koiraani, yritin vain selviytyä jotenkin perässä. Kulmasta oli menty yli ja normimetsässä hukan saatuaan Aron lähtee tekemään ympyrää etsiessään jälkeä, mutta nyt oltiin vaan tiheikössä, jossa Aron katseli minua, että voi voi. Apua ei minulta saanut, kerran taisin pyytää sen luokseni, kun oli menossa ihan väärään suuntaan. Siinä sitä sitten pähkäilin, että veisinkö koirani takaisin sinne kalliolle, missä se vielä oli jäljellä, mutta vaikeeta sekin olis ollut, sillä perässäni oli kulkenut sekä Pia että Hanna, joten jäljen päällä oli monin kertaiset tallaukset. Lopulta Aron löysi jäljen ja se ihan veti siinä, joten tiesin, että jäljellä ollaan. Pääsi siitä viimeiselle kepille ja loppupalkalle. Kaksi keppiä jäi siis ryteikköön ja se ensimmäinen siihen alkuun.
Harmitti!

Esineruutuun mentiin aika pian jäljen jälkeen, pieni hengähdys välissä, mutta ilma oli kuuman kostea eikä Aron näyttänyt ihan parastaan ruudussa. Ensimmäisellä pistolla se ihmetteli esineen luona yllättävän pitkään, näin vain hännän heiluvan, toi se sitten lopulta. Kaksi seuraavaa esinettä, kuten kumisaappaan kärki nousi hyvin keskeltä ja viimeinen oikean takanurkan esine nousi myös yhdellä pistolla, joten ihan mukiinmenevää, mutta ei mitenkään parasta mahdollista.

Kiitän vielä Piaa ja Hannaa, sillä sain jälkivinkit seuraavalle päivälle :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti