tiistai 19. kesäkuuta 2012

Treenitunti tallilla

Tänään oli Tavesin koulutustoimikunnan kokous ja sitä ennen ehdin hyvinkin käydä treenaamaassa Tamskin tallilla. Piti heti tehdä kaksi kärpästä yhdellä ajolla tuohon suuntaan. Suunnittelin etukäteen mitä treenataan, sillä tunti on kyllä yhdelle ihmiselle pitkä aika ajaa koiransa loppuun, onneksi mulla oli järki mukana :-) Kuukauden agility ja hyppytaukoa on ollut nyt takana ja tänään lopetettiin sitten se tauko.

Ensin tein verryttelyksi sellaisen tehtävän Aronille, missä oli u-muotoiset putket vastakkain ja välissä tokohyppy. Annoin Aronille metalli-esineen suuhun ja sitten se sai juosta, ensin tokohypyn kautta putkeen, putkesta tokohypyn yli, tulla eteeni istumaan kapula suussa, jos yhtään oli levoton, en ottanutkaan kapulaa pois suusta vaan väistin ja lähetin takana olevaan putkeen. Näin Aron teki ikään kuin kahdeksikkoa. Tausta-ongelmana tässä on ollut se, että pitää heppoisesti metallia suussa ja metalli esine kalisee hampaissa, varsinkin kohti luovusta kalina kuuluu, Kuului sitä tälläkin kertaa, mutta koko ajan mentiin parempaan suuntaan ja lopulta sain ihan kelvollisia metalli-esineen luovutuksia. Tehtiin myös pari hyppynoutoa ja tosi hyviä onnistumisia tuli.

Tämän jälkeen pelkkää tokohyppyä ilman kapuloita. Laitoin hevospuolelta tutun ns. apupuomin siihen tokohypyn eteen ja tällä tavalla autoin Aronia siinä, että ponnistaa esteelle oikeasta kohtaa, jolloin on mahdollisuudet hyvään hypyn kaareen. Nostin ja laskin estekorkeutta ja kerran 80 cm korkeudella esteeseen rapsahti, tämän jälkeen tuli puhtaita hyppyjä. Hyppääminen näytti nyt myös hyvältä, mutta en uskaltanut nostaa sen korkeammalle. Tunnunstellaan nyt rauhassa, pelkään niin niitä selkäjumeja, jotka vaikeuttavat tätä hyppäämistä aika tavalla.

Aron meni tässä vaiheessa autoon lepäämään ja Elvis sai tehdä. Oli kyllä tohkeissaan, mutta on se herkkä. Heti kun on tehnyt suorituksen ja annan pallon palkaksi, menee Elvis pallo suussa hallin ovelle, että joko saa lähteä. Ei saanut, mutta positiivisessa hengessä houkuttelin Elviksen taas takaisin tekemään. Harjoiteltiin samoilla putkilla mitä Aronin kanssa, mutta tokohypyn sijaan keskellä oli kaksi agilityhyppyä. Rimojen korkeus oli 40 cm, kun tärkeintä oli saada Elvis ohjautumaan esteille ja ohjautumaan myös putkeen sujuvasti. Hyvin Elvis kyllä hyppää, mutta vaatii minut vielä putken suulle, ei toistaiseksi osaa irrota/hakea putkikäskyllä putken suuta. Innoissaan teki kyllä. Kerran sen hyppy vähän sekosi ja roiskautti riman, herkkänä koirana otti tästä itseensä ja oli siellä hallin ovella :-( Sen jälkeen hyppäsi nämä esteen liioitellun korkealta, ettei varmaan tipu rima. Hyvä näin. Elvis pääsi pois hallista kehujen kera ja oli se kaikesta vaikeudesta huolimatta silti tohkeissaan.

Lopuksi Aronin kanssa kerrattiin vielä kontakteja, ensin a-esteellä. Pelkkää a-estettä niin, että jatkoin kaiken aikaa juoksuani, eikä koira saa juosta perään ennen mun vapaa käskyä. Hyvin pysyi kontaktilla. Sitten lisäsin 4 estettä ennen tätä a-estettä ja nyt teki virheen, tuli omin luvin pois kontaktilta. Tämän jälkeen muistitin aina yhdellä ota-käskyllä, että tee se kontakti ja nyt teki tarkkaa työtä, vaikka muutama este otettiin alle vauhdin hurman saamiseksi. Sitten pari toistoa puomille ja meni tosi tosi hyvin. Tähän oli hyvä lopettaa.

Loppuverkkailin koirat ja sitten kaasu pohjassa koulutustoimikunnan kokoukseen. Siellä suunniteltiin Tavesille mm. tokopäivää syksylle, samoin kokeita on tulossa myös (haku,toko ja jälki), joten mukavasti alkaa kalenterin päivät täyttyä syksyä varten, Tosin nyt en ole varsinaisesti järjestelyvuorossa näissä kokeissa, mutta tokopäivää lupasin järkkäillä, niin ja jälkipäivää myös. Tamskille pitäisi myös talkoilla sellaiset hulppeat 30 tuntia, (talkootunnit agiryhmäläisenä, avaimenhaltijana ja tokon valkkuryhmäläisenä) joten elämäni kuluu vallan mukavasti seuratoiminnassa.

Päivä meni siis varsin koiramaisesti, sillä Petran kanssa myös vähän leivottiin- makupaloja koirille. Koulutuksessa, varsinkin naksutellessa nameja kuluu ja ehkä nämä itse tehdyt suolattomat koulutusnamit on se terveellisempi vaihto-ehto. Lisäksi Aron on siirtynyt Back on Trackin käyttäjäksi, sillä sai etukäteis 3-vee synttärilahjaksi sellaisen verkkoloimen ja on siitä aika ylpeä. En osaa sanoa auttaako tuo takki, mutta toivossa on hyvä elää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti