Pientä puuhastelua

Ei malteta olla Aronin kanssa mitenkään enää levossa. Viime viikon fyssarikäynnillä voitiin todeta, että kevennetty elämä oli jo alkanut vaikuttaa Aronin lihaksistoon ja etupää oli jo ihan vetreä. Selässä löytyi jumikohdat edelleen, mutta nekin alkaa pehmetä pikku hiljaa. Joten hypätä ei vielä mitään, mutta jatketaan vapaana juosten metsälenkeillä sekä tasapainoiluharjoituksilla, joiden tarkoitus on parantaa kehonhallintaa, tasapainoa ja vahvistaa entisestään sisäisiä lihaksia. Joten alla kuvia meidän tasapainoiluista. Ollaan löydetty koulunpihasta kapea lasten taiteilupuomi, jossa myös Aron hakee tasapainoa. Jos siinä yrittää liikkua eteenpäin liian kovaa, putoaa, onneksi ei korkealta. Mielellään Aron puomille kyllä hakeutuu ja saa namia palkaksi. Ja kyllä tuo tasapainoilu pisti ihan läähättämään, mutta tasapainokin löytyi.

Tokoiltu ollaan pienesti. Tiistai-iltana tein vähän ruutu-treeniä isolla nurmikentällä ja merkin kautta mentiin ruutuun, jossa ei ollut ruutunauhoja. Vaihtelin merkin paikkaa ja kerran ruudunkin paikkaa, että lähetyksiä tuli eri suuntiin. Positiivinen mieli jäi meille tästä.

Tänään tehtiin pientä tokoilua kotipihassa, kun saatiin Katri meitä liikkuroimaan. Aloitettiin tunnarilla, jossa Katri sai pidellä tunnarikapuloita käsissään jo paljon ennen koiran tuloa. Huomasin, että treeneissä usein liikkuri vain nostelee kapulat rasiasta, mutta koekentillä kapulat voi olla liikkurin kädessä jo pitkäänkin. Aronia tuo ei haitannut ja se teki/ haki hyvin omansa.

Tämän jälkeen tehtiin z-liike, jossa asentojärjestys oli seiso-maa-istu. Asennon onnistui ihan nappiin, mutta pientä ääntelyä oli siellä ja täällä, joten keskitymme taas asenteeseen seuraavassa treenissä.

Sitten mentiin ruutuun, jossa oli lelu valmiina, tämä meni hyvin. Otettiin myös yksi tyhjä ruutu ja tämäkin oli ihan hyvä. Tämän jälkeen kerrattiin ohjatussa molemmat suunnat, ekalla lähetyksellä itse sekoilin käskyjen kanssa, mutta onneksi Aron ei tuosta pahastunut. Ohjatun asenne on kunnossa. Lopuksi vielä kaukokäskyt ja näissä näkyy nyt se, ettei ollakaan kuukauteen tehty niitä. Perusongelmat tuli taas esiin, joita ovat seisomisesta istumaan meno, siinä tuli nyt peppu eteenpäin ja seisomisesta maahanmeno meni vähän vinoon. Tauko ei siis ole hyväksi kaukoissa. Tässä tulikin jo tokoiltua enemmän kuin fyssari sallii.

Pitikin kertoa, miksi Katri oli meidän kotipihassa. Bensonin Katrilla on ihana bc-pentu Tao, joka tuli sitten meille hakemaan vinkkejä nurmijälkiin ja tokoiluun. Koska puoliso tarvitsi autoa heti aamusta, oli helpompi sopia treenit meidän pihaan, kiitos Katrille kun viitsi ajella meille, sillä eipäs helpompaa voisi olla, kun treenit kotipihassa. Tao teki nurmella namijälkeä, opetteli ruutua, merkkiä, luoksetuloa ja vaikka mitä. Ja saatiin kulumaan melkein 2 tuntia näillä treeneillä ja kivaahan tuo on, kun ilma on hyvä ja pennun oppimista ja oivaltamista on niin kiva seurata.

No iltasella ajelin vielä Koivumäkeen ja meillä oli siellä esine-ruutuilta. Kävin ensin koirien kanssa metsälenkillä siellä Koivumäessä ja Aron ja Elvis nauttivat vapaana juoksemisesta ehkä 45 min. Esineruutuunkin pääsi molemmat, sillä kaikki halusivat sellaiseen ruutuun, jossa on jo yksi koira käynyt, joten Elvis sai luvan olla ensimmäinen koira, kun sen tavoitteet eivät ole sellaisessa ruudussa, jossa toisilla koirilla olisi merkitystä. Ruudussa oli kaksi esinettä, joista ensimmäinen takakulman esine nousi hyvin, tästä palkkaa. Toisen hakeminen ei ollut helppoa, sillä Elvis oli jo itseensä aika tyytyväinen, onneksi se eteni ruudun keskelle, jossa oli toinen esine ja sai palkkaa ja riemua tästäkin.

Aron pääsi samaan ruutuun ehkä viidentenä koirana. Otettiin ihan ilmoittautuminen ja Seppo esitti tiukkaa pk-tuomaria. Aronille piti kerran huomauttaa, että nyt istut nämä puheet loppuun siinä sivulla, sekun oli sitä mieltä, että jo mennään esineille. Pidimme esineiden paikat kaikille samana, joten vasemmassa takanurkassa oli yksi esine, keskellä ruutua toinen, ja kolmas oli edessä oikealla. Aron eteni ensimmäiselle vasemmalle takanurkan esineelle suoraan, mutta yllättävän kauan se pyöri siellä nurkassa, ennenkuin esine suussa palasi takaisin. Toisella pistolla taisi mennä suoraan siihen keskelle kohti koivua, missä oli kakkosesine. Viimeisellä pistolla se meni 2 m ehkä etuesineen vasemmalta puolen ja eteni ruudun taakse, palasi sieltä minua kohti ja tässä vaiheessa löytyi sitten se etuesinekin. Luultavasta aika olisi riittänyt ihan koeaikataulujen puitteissakin. Eli ihan hyvä harjoitus. Meidän ruutu ei ollut ihan se perinteinen, sillä tämä Koivumäen ruutu on suurimmaksi osaksi vanhaa hakkuu-aukeaa ja vain ruudun oikea reuna ehkä 10 m kaistale on metsää. Hyvin meni kuitenkin kaikilla koirilla, joten kannattaa jatkaa näitä esine-iltoja, missä koirat saa kokemuksia hyvin tallatuista ja hajustetuista ruuduista.

Lopuksi käytiin vielä Miinun kanssa kävelemässä puolisen tuntia metsässä, ehkä hyvä loppuverkka. En tiedä tehtiinkö tänään ihan liikaa, pidetään yllä loppuviikko vaan metsälenkkejä. Tilasin sille muuten bot-verkkoloimen, aikas kiva 3-vee synttärilahja tulossa siis. Josko sen avulla säästyttäisiin jatkossa pienemmillä jumituksilla.