Kylläpäs uudet treenilelut antoivat nostetta, ollaan tehty monta juttua. Aronista ihan paras on perinteinen narupallo. Onhan niitä ollutkin, mutta narut ei vaan kestä kahta päivää pidempään. Ja berrakaupan palloissa narut on vieläkin tallella ja nyt on jo kolmas päivä.
Narupallo onkin ollut nyt palkkana tunnistusnoutoon. Kun liikkeessä näkyy selvää epävarmuutta, esim. koira menee ravilla kapuloille, pitää kehittää motivaatiota. Jos palkkasin heti kun nostaa kapulaa, sain ihan muutamalla treenillä sen, että koira nostaa kapulaa ja katsoo samalla minua, että meneekö käsi taskuun ja joko pallo lentää. Tätä en tietenkään halunnut, kun ei se ole kiva, että koira kyselee kapuloilla ollessaan, että mikä kapula se on, joten piti vähän vaihtaa strategiaa. Palasin vanhaan ja palkan saa vasta kapulan luovutuksen jälkeen. Pallo oli eilen niin kiva, että Aron meni kotipihassa laukalla kapuloille, teki asiallisen kapulan valinnan ja toi sen oikean. Ollaan tehty yksi tunnari per kerta. Onnistumisen ja sitä kautta motivaation lisääminen on tärkein mihin tähtään.
Hyppytreeniä käytiin tekemässä tänään päivällä. Varasin tunnin ajan tallilta ja kaikki koirat lähtivät mukaan. Petra teki Rayn kanssa, minä Aronin kanssa ja Elviksen kanssa tehtiin sekä että. Aronin hyppytreenissa muistelin sitä, että itsetuntoa pitää kasvattaa erilaisten pk-hyppyesteiden kohtaamiseen. Tokohyppyä siis muokkasin ja pituuden sekä muurin palasten kanssa tämän kertainen hyppyeste sai uuden ilmeen. Laitoin kaksi pienen pientä ristikkoa apuesteiksi ennen isompaa hyppyä. Hyviä hyppyjä saatiin kyllä aikaiseksi, vaihdoin korkeutta lähes joka hypyllä ja korkeimmillaan este oli varmaankin siinä 85-90 senttisenä.
Kakkosharjoituksena piti tehdä puomi ja keinu-erottelua, mutta keinua en nähnyt missään ja lapsen kanssa puomin kokoaminen oli liian haasteellinen juttu, joten tein vain pienesti neljän esteen kanssa ohjausharjoitusta, (rengas, putki, 2 hyppyä) ja harjoittelin niistoa näiden hyppyjen kohdalla. Yksikään rima ei tippunut ja lopulta se niistokin onnistui hyvin.
Rayn ja Elviksen harjoitukset sujuivat hiukan heikommin, sillä mokattiin Petran kanssa makupalojen määrässä. Petra oli unohtanut edellisenä päivänä tallille pussillisen natural-menu nameja. Laskettiin sen varaan, että se pussillinen on siellä vielä seuraavana päivänä, mutta vain tyhjä pussi oli jäljellä. Joten taskun pohjilta kaivettiin loput namit ja tehtiin lelupalkan kanssa sen mitä on tehtävissä. Ray tykkää kyllä leluista, mutta miten nopeasti niillä saa pienen koiran uuvuksiin. Elviskin tykkää narupallosta, mutta se on hassu. Laukkaa pallo suussa putkeen ja jättää narupallon sinne. Petran piti sitten ryömiä putkeen hakemaan lelua. Että semmosta.
Illalla oli tavesin esineruututreenit. Tallattiin 4 hengen voimin 50 syvä ja 25 leveä ruutu kivaan metsäkohtaan Koivumäessä. Ennen Aronia ruudussa oli käynyt kolme koiraa, joten meillä oli tarjolla hyvin tallattu ja hajustettu ruutu. Aron oli kyllä hirmu pätevä, sillä sen asenne on kyllä niin kohdillaan. Varmaan ainoa juttu, minkä koulutuksessa voi todeta onnistuneeni. Esineet nimittäin löytyivät ripeästi ja jokaisella pistolla joku. Edellisen koiran jäljiltä oli jäänyt yksi pikkuesine, jonka Aron haistoi myös. Edellinen koira oli nimittäin nostanut tämän pikkuesineen viralliselta paikaltaan ja tiputtanut sen matkalla jonnekin. Tämän vuoksi Aronille oli ruudussa sovitut esineet sekä tälläinen ekstra. Ja kolme pistoa tuotti kolme esinettä enkä enempää halunnut nostattaa. Kiva treeni.
Miinu oli ollut reipas ja käynyt edellisenä iltana tekemässä pari jananpohjaa matkan varrelle. Ja tänään Miinu oli sitten kävellyt janojen poikki jäljet, joten päästiin kuin valmiiseen pöytään. Ihan luksusta. Ajettiin siis janojen luokse ja Aron pääsi heti hommiin. Sen janalla oli kävelty vuorokausi aikaisemmin, kun Miinu oli vienyt takamerkin paikalleen. Aron vastaa juuri oikein tähän vuorokausi sitten tehtyyn pohjaan, sillä se kulkee sillä kuin juna aivan suoraan sinne 50 metriin saakka. Janan päässä Miinu oli itsekkin hakenut, että missä se janan pää onkaan ja siinä oli vähän turhan vaikea jäljennostokohta. Onneksi Aron kyllä heti reagoi tuoreeseen jälkeen, mutta vähän tarvitsi kehoitusta oikeasta suunnasta. Hyvin jäljesti tästä ja nosti 100m päässä kepin hienosti. Hyvä Aron!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti