Kiva, että Carita kävi viime viikolla Pekka Korrin luennolla ja sain lukea hänen muistiinpanot, sillä sieltä sain mietittävää paljonkin. Pekka puhuu paljon siitä, kuinka koiraa valmennetaan kohti koetta ja siihen valmennukseen kuuluu kaikki se, mitä siellä kokeessa voi tapahtua. Päämäärä on se, että koira tuntee olonsa siellä kokeessakin turvalliseksi ja tähän päästään, kun harjoitellaan kaikkia niitä osia, mitä siellä tulee vastaan.
Joten tänään meillä on sovittuna reeni Miinun ja Bertta-bc:n kanssa. Aronin viikkoteema on äänettömyys ja tämän kautta mielentilan hallinta. Ja päiväteema on kohti koetta-harjoittelu. Joten Miinu oli ensin kehään päästäjä, tähän kohtaan kuuluu se, että tuomari koskettelee koiraa ja kyselee, onko uros vai narttu. Joten Miinu kosketteli Aronia, joka kyllä antaa tehdä sen, mutta on kuin elohopea tässä tilanteessa. (kosketusharjoituksia lisää myös näyttelyitä varten)! Sitten mentiin muka kehään kokeen omaisesti ja Miinu oli liikkuri, näytti kohdan mihin mennään ja kävi luoksepäästävyyden läpi, meidän ympärillä oli mielikuvituskoiria ja Miinu kävi niidenkin luona. Joten samalla Aron harjaantui istumaan siinä sivulla liikkurin kiertäessä toisia koiria. Sitten kuulin ne tutut sanat, että tervetuloa kokeeseen ja seuraavaksi paikallamakuu, taluttimet taskuun tai jne. Näin edettiin kokeenomaisesti siihen kohtaan, että seisoin riittävän matkan päässä Aronista, paikallamakuu aikaa otettiin nyt vain minuutti, sillä halusin pelata varman päälle ja päästä palkkaamaan koko tästä rimpsusta, muutaman makupalan annoin Aronille ihan alussa, muuten tehtiin niin kuin kokeessa. Paikkamakuun aikana noin 40 sekunnin kohdalla Aron laski pään maahan ja nosti sen sitten ylös kun kävelin sen sivulle. Istu-käskyssä käytin ihan pientä käsiapua, sillä Aron ei noussut ihan samantien käskyn kuultuaan istumaan. Ja tämän jälkeen Aron sai paljon makupalaa ja rauhallista kehumista hyvästä suorituksesta.
Sitten tehtiin jääviä liikkeitä. Istumisia muutama kappale, jotka onnistuivat hyvin. Miinu kuitenkin sanoi, että liike tapahtuu teknisesti ihan oikein, mutta siitä puuttuu ehkä nopeus ja näyttävyys. Tätä täytyy pohtia ja laittaa Petra videoimaan se huomenna kotipihassa, jolloin voin itse pähkäillä sitä, että pitäisikö seuraavaksi kiinnittää huomio siihen nopeuteen. Toistaiseksi on ollut tärkeintä, että se toteuttaa sen asennon mitä sanotaan ja jää siihen, kunnes toisin kerrotaan. Istumisten jälkeen otettiin pari liikkeestä maahanmenoa ja nekin onnistui oikein hyvin. Tästä oli hyvä jatkaa seuraamiseen, mikä oli äänetöntä ja vallan mukavaa. Tein myös itsekseni kokeita, että alkuun vaan seuraamista suoralla ja käännöksiä, naksuttelin epäsäännöllisin väliajoin, sitten otin pari pysähtymistä ja siitä taas seuraa. Pysyi tasaisena ja äänettömänä. Tässä vaiheessa Aron meni sitten autoon hetkeksi lepäämään, tosin ei se siellä levännyn, vaan oli nenä kiinni ikkunassa, kun oli Bertan vuoro tehdä.
Levon jälkeen tehtiin vielä kontaktireeniä. Siinä Aron istuu sivullani ja Miinu häiriköi vieressä. Aron saa hyvä ja namia kun pitää kontaktia, jos sen katse menee Miinuun, se ei saa siitä mitään, mutta heti kun katse tulee takaisin minuun hyvä ja nami. Tätä tehtiin parikin sessioo ja Miinu yritti parhaansa häiritä meitä, välillä Aron taisi vilkaista Miinua, mutta pääsääntöisesti Aron tuijotti minua ja minä palkkasin.
Ai että tuli kyllä hyvä mieli näistä harjoituksista ja Berttakin reenaili hienosti, meni mm. ruutuun suoraan superlujaa :-) Nyt itse yritän olla tekemättä mitään pallonheittoreenejä tällä viikolla, että pysytään rauhallisessa teemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti