lauantai 19. maaliskuuta 2011

Tokotreeniä Tamskin tallilla

Torstai ja perjantai oli Aronin treenailun suhteen täysin vapaapäiviä. Käytiin vain kevyillä lenkeillä, kevyt siinä suhteessa, että Petra on kovasti innostunut tulemaan mukaan ja haluaa mennä Jimmyn kanssa. Ja silloin kun on lapsi mukana, ei viitsi ehdottaa, että mennääkö 10 km, muuten lapsen innostus loppuu siihen.

Tänään kuitenkin sitten sovittu treenailu Miinun kanssa halli-olosuhteissa, mukana oli myös uusi tuttavuus meille Anu ja Luu. Oli kyllä niin ihana treenata hallissa, kun ulkona sataa märkää pöperölunta ja kaikkialla on tosi liukasta.
Omalla vuorollaan Aron pääsi aloittamaan ruudusta. Aron istui sivullani ruudun lähetyspaikassa, kun Miinu vei lelun ruutuun, tämä siksi, että halusin vahvistaa sitä, että koira menee heti kerrasta suoraan sinne ruutuun eikä keksi omiaan kuten viime treenissä. Tämä kannatti, sillä Aron meni sitten luvan saatuaan suoraan ruutuun. Tämän jälkeen lähetys tyhjään ruutuun ja meni hyvin suoraan ruutuun, sain stopattua ihannepaikalle ja kävelin kohti ruutua kehuen koiraa, hieno Aron. Lelu siitä ruutuun palkaksi.
Sitten oli vuorossa metalli-esine. Koska meillä on kuukauden päästä koe, olen pähkäillyt sitä noudon treenamista, että Aron kiertää sinne kapulan taakse. Ja kun tässä tuntuu olevan niin paljon kaikkea mitä pitää harjoitella, siirrän tätä juttua kokeen jälkeiseen aikaan. Mutta tänään olin ajatellut, että otan vaan metallia vauhtinoutona, josko sitä kautta koira tarttuisi ripeämmin kapulaan ja jättäisi leikittelyn sikseen. Joten kaksi suoraa kapulan nostoa, joista jälkimmäinen oli jo parempi, näistä lelupalkka heti vauhdissa esiin. Sitten piti näyttää Miinulle ja Anulle se tasamaanouto sillä metallilla, missä ongelma tulee esiin, mutta kaksi vauhtinoutoa tekivät jo sen, että Aron nappasi heti kiinni kapulaan ja lähti tuomaan sitä minulle. Joten tätä jatketaan.
Sitten kaukoja. Viikon 10 pisteen vinkki meille on ollut, että treenaan vain sitä vaikeinta. Sehän oli vielä viime lauantaina käsky etu- mutta tehokuuri tuottaa tulosta ja se on nyt helppo. Tämän tilalle on suuri vaikeus käskyssä taka, eli seisomasta istumaan. Se on vaikea katsoa edestä, että vetääkö peppua siinä eteenpäin vai ei, mutta pitänee nyt vaan ottaa peruutusta paljon ja siihen taka-käskyä. Taka nouskoon siis "treenaa tätä top ten"- listalle.
Sitten oli vuorossa tunnari. Pelasin varman päälle ja nami koiralle siitä, että se tuli perusasentoon ja kerroin, että etsitään oma. Sitten toinen nami juuri ennen etsi-käskyä, eli nami siitä, että istui hyvin kun tunnari meille tehtiin. Juuri kun piti antaa käsky, oli kovasti häiriötä, koiran haukuntaa edessä ja takana, onneksi maltoin odottaa hetken ja sitten käsky etsi. Aron meni rauhallisesti kapuloille, haisteli, merkkas kyllä sen oman, mutta tarksiteli vielä muita, tuijotti hetken minua ja nosti sen oman. Jihuu. Olosuhteen olivat Aronille haastavat, sillä tässä jos missä on se koiran mielentila niin herkästi haavoittuva. Mutta se toi oman. Luovutuksessa kapula tippui maahan, mutta tärkeintä oli, että se nosti sen oman. Ei riemulla rajaa! Otin sitten vielä lopuksi ihan erikseen yhden tunnarin hakemisen ja siinä luovutustilanne onnistui oikein hyvin.

Tämän jälkeen Aron meni hetkeksi tauolle, mutta sitten myöhemmin meillä oli vielä 20 min treeniaikaa ja käytin sen seuraamisen harjoitteluun. Suossa ollaan. Tämä on nyt meidän liikkeistä se kaikkein vaikein. Edisti pitkästä aikaa seuraamisessa, ei työskennellyt kunnolla ja se ei vaan nyt tunnu hyvältä. Lisäksi yrittää äännellä aloituksissa ja matkain varrella. Sitten tein pitkään ja kävelin rauhallisesti. Paikkaa korjasin aina askeltamalla pari askelta takaisin päin. Otin käyttöön lelupalkan että saisin iloisempaa ilmettä kehiin. Joo tiedän, kaikkea ei voi treenata samalla kertaa. Mutta kaikkeen muuhun meillä on nyt hyvä ote, paitsi seuraamiseen.

Jotta pääsin tuosta seuraamisen harmista eroon, tein vielä lopuksi kohteen kiertoa. Ensin pari kiertoa ja palkka vaan siitä, sitten kaksi stoppia, jotka olivat tosi napakat, vaikka käytin pelkkää suullista käskyä. Hyvä Aron. Ihan kuin hallin matto olisi liimannut tassut kiinni käskyni jälkeen. Lopuksi yksi maa-käsky ja sitten vaan leluhillumista. Huomenna treenit jatkuu kana-areenalla, kiva kiva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti