Talven? ensimmäiset maneesitreenit

Ja tänään treenailtiin Multisillan ja Pirkkalan välillä olevassa hevosmaneesissa. Meitä on siellä omatoimiporukka, jossa tavallaan pyörii kaksi kehää samaan aikaan ja jaetaan porukka pareihin tai kolmen hengentiimeihin, missä on sitten tuomari ja liikkuri. Jokaisella suunnitelmat valmiina ja eikun toteuttamaan.

Aronin treeni piti tänään sisällää vähän kokeenomaista, mutta palkkausta erityisesti noista siirtymistä.
Aloitin luoksetulolla kuten eilenkin, mutta nyt suora luoksari. Aron oli vähän korkeassa mielentilassa kun tultiin maneesiin, tää maneesi oli meille viime vuonna se vaikein treenipaikka. Joten pientä piippailua ennen kuin liike alkoi. Liikkeessä sitten käskyn kuultuaan hiljaa. Joten suora luoksetulo, jossa laukkasi ja vauhti riittävä tokoon, selvästi vähän odotteli käskyä, mutta laukkasi koko matkan,edessä istui hyvin, mutta takaa käskyllä tekikin sivu-toiminnan. Meillähän on eri käskyt kiertää takaa tai edestä sivulle ja nyt suoritti sivulle menon, mutta ei käskyn mukaisesti. Tästä mentiin sosisaalisen kehun avulla kaukojen aloituspaikkaan, kun koira istui sivulla ja oltiin valmiit aloittamaan liike, tulikin pallo. Jes sanoi Aron. Pallon jälkeen tehtiin sitten kokeenomaiset kaukot, hyvin alas, teki tosi hyvin istu-seiso-maa ja tästä vielä seisominenkin hyvin, mutta seisomisesta istumaan oli vetäissyt peppuaan ihan huolella eteenpäin. Onneksi tuo seiso-maa oli nyt niin hyvä, ettei turhaa olla sitä jumpattu ja ensi viikon tehojumpassa on tuo seisomisesta istuminen, joka on kyllä tiedossa, että tekee väärin. Mutta kaukoista mentiin ruudun lähetyspaikkaan, jossa tuli vasta pallo perusasennosta.

Pallottelun jälkeen sai mennä merkille ja ruutuun. Ruutuun menessä meinasi lähteä vähän väärään suuntaan, mutta korjasi suoraan kohti ruutua, koiran silmissä oli matkan varrella olevat tunnari sun muut kapulat ja hetken meinisi ohjautua näitä kohti. Hyvin ruudussa, mutta kun kävelin, oli peppu noussut liikkurin käskystä. Voi höh. Itse en katsonut koiraa missään vaiheessa ja tuli sitten käskystä lujaa sivulleni. Tässä pallopalkka, koska seuraavaksi oli tunnari, jonka en halunnut nyt epäonnistuvan,

Huh kun mua jännitti tunnari, Aron oli meinaan melko virkeä :-) Malttoi haistella kuitenkin rivin läpi ja toi sen oikean. Jihuu! Tästä sai namipalkan.
Jatkettiin ohjattuun, jossa suunnitelman mukaan palkka merkille menosta. Meni siis kapulan vientien jälkeen merkille laukalla, mutta tiputti raville metriä ennen merkkiä. Yäk! Palkka kuitenkin, kun olin näin ajatellut, kun nyt yritti edes. Tästä jatkettiin vielä vähän hauskaa pitäen ja seuraavaksi sai lähteä lennosta merkille, nyt meni hirmu hyvin ja siitä hakemaan vasenta kapulaa, tämänkin teki tosi taitavasti, kun se tän nykyään osaa :-) Vauhdista palkka ja pallon kanssa mentiin autolle. Jäi siis kummallekin hyvä fiilis.

Tänään tehtiin myös paikalla-olot, Aron tuli viimeisenä paikalle ja oltiin reunapaikalla. Itse istumisissa ja makuissa ei huomautettavaa, mutta maa-käskyllä meni vähän vinoon maahan (näissä pitää olla jatkossa tarkka) ja istuakin tönötti jotenkin vinommassa kuin muut koirat.

Lopuksi seuraamista, jossa aluksi jouduin sanomaan, että nyt tehdään kunnolla. Aron paransi asennettaan kuin sika juoksuaan ja tehtiin monta onnistunutta pätkää hipihiljaa, lopulta varmaan minuutin seuruu ja oli aivan hiljaa. Mulla on tässä apuna namikädessä, mutta käsi on tavallaan koiran pään takana. Auttaa koiraa jotenkin keskittymään paremmin. Aron tuntui niin hyvältä :-)

Lapsetkin oli mukana treeneissä ja nehän oli jo automatkan aikana ojennettu, että ketään koiria ei saa häiritä eikä melua pidetä. Lapset siis pelasivat toinen läppärillä ja toinen puhelimella pelejä karkeilla lahjottuna ja oletin, että olivat suht hiljaa. Lapsistani ei yleensä ole yhtään kivaa lähteä koiratreeneihin, saatika osallistua niihin. Tänäänkin ne olisivat jääneet paljon mielummin kotipihaan, mutta itsestä ei tunnut oikein hyvältä jättää niitä su-iltana keskenään pariksi tunniksi kotiin, joten päädyin ottamaan ne mukaan. Aina ei kuitenkaan voi miellyttää kaikkia ja kuulin, että lapsien läsnäolo oli häirinnyt. Huoh, aina kaikki ei suju kuin elokuvissa, kun me ihmiset ja koirat ajattelemme asioista ja tilanteista niin eri tavalla.