Jihaa, me oltiin treeneissä :-) Kapikaranteeni on juurikin päättynyt samoin Aronin ab-kuuri, joten tästä se taas lähtee. Tämän vuoksi suunnittelin tänään pitkään ja hartaasti, että mitä haluan maneesitreeneissä vahvistaa. Motivaation ylläpito on meille se ykkösjuttu, mutta hyvänä kakkosena on mielessä harjoittaa koiraa siihen, ettei joka jutun jälkeen tule palkkaa ja eikä sen vuoksi myöskään negatiivista tunnetta. Joten tänään mietin tarkkaan vaihtelevaa palkitsemista, jossa palkka voi tulla koiralle yllätyksellisessä kohdassa, usein me ohjaajat palkkaamme koiraa aina samoissa paikoissa ja vaihtelevalla palkalla koiran voi myös yllättää. Luin näitä juttuja "tavoittena täysi kymppi"-kirjasta.
Maneesitreeneissä tehtiin tänään treenit kolmen parin kesken joten kolme koiraa treenasi samaan aikaan. Loistavaa häiriötä, pari kertaa tuli kuitenkin pieniä ajatuskatkoja koirille, kun vieraita käskyjä kuului juuri sillä hetkellä, kun itse piti sanoa.
Aron aloitti oman osuutensa tulemaan kehään kuin kokeessa ja mentiin luoksetulon aloituspaikkaan, tässä ensimmäisen jätön jälkeen kävin palkkaamassa koiran, kun se pysyi maassa, toisella jätöllä kutsuin sen eteeni istumaan ja kolmannella tehtiin luoksetulo sisältäen stopit. Seisomiseen käytin käsimerkin ja äänen, Aron pysähtyi tosi hyvin, itse ehkä vähän hätäilin ja annoin käskyt ennen merkkiä. Tuli tosi hyvällä laukalla kaikki välit, harmi että maahanmenoon tarvittiin kaksi käskyä, eteen tuli istumaan hyvin ja tässä kohtaa vapautus, iloiset kehut ja viivellä pallo taskusta.
Sitten ohjattuun, tässä liikkuri vei kapulat ja palkattiin koira hyvästä merkille menosta, sillä se meni hyvin. Seuraavassa palkattiin siitä, että koira meni taas hyvin merkille ja seisoi siellä hyvin liikkurin käskyn jälkeenkin, kävin palkkaamassa koiran. Tämän jälkeen lähetin koiran hakemaan oikeaa kapulaa, mutta pitkästä aikaa tässä tuli virhe, sillä Aron lähti ihan oikein, mutta oikaisi kaarensa keskikapulalle. Pysäytin koiran ja pyysin uudestaan merkille, sieltä uusi yritys ja nyt epävarmasti kohti oikeaa, sieltä se oikea kapula nousikin. En tiedä vaikuttiko se, että oikean kapulan lähellä treenasi toinen koirakko ja näyttikö se Aronin silmiin siltä, ettei se halunnut laukata sitä toista koirakkoa kohti ja ratkaisi itse homman näin. Uusittiin koko homma vielä kerran ja haettiin vasen, nyt teki hyvän kaaren vasemmalle. Palkka vauhdissa tästä kapulan hausta ja Aron kyllä läähätti jo tässä vaiheessa.
Sitten tunnari. Halusin, että koira onnistuu. Nyt ei ole varaa tehdä motivaatiota laskevia juttuja, joten varman päälle tämä liike. Haisteltiin etukäteen palkkaa, sitten kapuloita tunnaririvissa vaan kolme joista keskellä oli se oma, Aron lähti hyvin ja onnistui haistelussa päätyen nopeasti siihen omaan, muistaakseni ihan laukkasi innosta tuoden omaa ja sai kissanruuan palkaksi.
Kakkoskierros alkoi ruututreenillä. Tässä olin nyt itse huono, sillä etukäteen olin suunnitellut eri juttua ja ajatus katkesi, kun huomasin, että Aron himmailee ruudun eturajalla, kun ruudussa on nauha. Voi ääh, pysähtyi siis aika eturajalle ruutua eikä uudella ruutukäskyllä lähtenytkään vaihtamaan paikkaa. Kerran tehtiin ruutu kokonaisena liikkeenä ja ruudun loppuosassa olin kävellyt jo ruudun edestä ja kääntynyt kohti lähtöpaikkaa nousi seisomaan liikkurin käsky-sanasta, joten en sitten kutsunut tänään Aronia ruudusta sivulleni lainkaan vaan palkkasin ruutuun, kun makasi siellä. Otettiin eri välissä vähän myöhemmin yksi ruutuun meno, jossa oli pallo valmiina, tämä luonnolliseti meni hyvin kun näki, että vein pallon ruutuun. Näki myös sellaisen, että kävin ruudussa, mutten jättänyt mitään sinne, nyt meni tosi lujaa ja sain topattua koiran täydestä vauhdista takarajalle, koira kyllä katseli ruutua, että onkohan pallo täällä mutta kehuin koiraa koko matkan kävellessä kohti ruutua ja heitin pallon ruutuun koiralle. Että sellaiset ruudut tänään.
Ruudusta mentiin kohti kaukokäskyjen aloituspaikkaan. Siirtyminen meni hyvin ja kaukoissa palkkasin ekan istumisen, kun teki niin hyvin. Sitten kaukojen aloitus uudestaan ja tehtiin 4 asennonvaihtoa niin, että matkaa minun ja koiran välillä oli 20m. Kun olin noin kaukana koirasta ja ympärillä kuului paljon muita käskyjä, oli itsellä vähän hakemista, että kuinka lujaa sanon suullisen käskyn. Aron teki täydellisesti ja niin hyvin kuin osaa, tosin olin ajatellut ne varmat vaihdot(istu-seiso-maa-seiso) tähän kaukoja kaukaa-harjoitukseen. Joten palkka tuli kyllä sydämestä kun teki niin hyvin eikä liikkurin mukaan liikkunyt yhtään. Tosin tiedän, että seiso-istussa liikkuisi se takapää minua kohti, mutta sitähän me ei nyt sit tehtykään juuri sen vuoksi.
Lopuksi hyppynouto, siinä heitettiin nyt vain puukapulaa ja annoin namin koiralle suuhun juuri sekuntia ennen kun sanon hae, ehkäisen tällä mahdollista piip-ääntä, mikä voi tulla silloin kun lähtee, hyvä hyppy, kapulaan tarttuminen ja eteentuleminen, vapautin heti, kun istui kapulan kanssa siinä edessäni. Tähän asti teki kyllä loistavalla asenteella, joten palkka tämän jälkeen oli ansaittu.
Ihan treenien lopuksi tehtiin porukalla ensin 2 min makuu ja 2 min istuminen. Aron meni hyvin makuulle omalla vuorollaan, oltiin rivin keskellä, joten kuunteli ensin parin koiran maahanmenot. Istumaan nousussakin oli tilanne sama, mutta hyvin malttoi odottaa omaa hetkeään ja nousi sitten terävänä istumaan.
Eli tänään treenattiin evl-liikkeistä kaikki muut paitsi seuraaminen ja z-liike. Aron oli ihan loistava ja mun on pakko pidettävä tää linja. Ehkä juuri se, että suunnittelen enemmän mitä treenataan, tuottaa tulosta. Edelleen mun pitää miettiä palkattomuutta, kisapalkkaa ja kokonaisia liikkeitä ja ottaa niitäkin paljon, ettei kokeessa koiran mieleen tule niitä negatiivisia tunteita että kun treeneissä palloa tulee ja tilanne onkin aivan eri kuin kokeessa. Treenisuuunnitelmiin siis näiden kahden lähentäminen, ensi sunnuntaina maneesitreenissä jatketaan kyllä tällä tiellä. Toko on kuitenkin hirmu kivaa ainakin tänään meidän molempien mielestä!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti