Sain tänään Karisen Piialta 7 tasoisen vahvisteaikataulun, jonka kautta voin tarkkailla seuruun tai kontaktin edistymistä. Aloitinkin heti tasolta 1 eikä päästy kotipihassa lainkaan tason loppuun. Tämä oli kyllä hämmentävää. Kontakti oli tärkein kriteeri mistä pidin kiinni ja keskeytin harjoituksen kun kontakti tippui. Piippailua tuli myös, joten hyvältä ei tuntunut. Pienen konsultaation ja pähkäilyn jälkeen tein hommaa uudestaan ja valitsin paikaksi seurakuntakodin pihan, jonka lasiovien kautta voin tarkkailla kontaktia tuijottamatta koiraa. Alusta on myös kivetystä, johon voin tiputtaa namin, josta Aron sen syö ja lähtee namin syötyään tarjoamaan uutta kontaktia. Muutin myös tilannetta siten, että olin jatkuvassa liikkeessä enkä pysähdellyt perusasentoihin, jotka ovat yksi piippailun aiheuttaja. Joten note myself; taso yksi suoritettu kerran.
Hommassa siis palkaus vaihtelee ja näin ekalla tasolla koira palkataan vaihdellen 1-7 askeleen välein 15 kertaa. Kun se onnistuu kahdesti, voi siirtyä seuraavalle tasolle.
Kävin myös Aronin kanssa Niihaman kentällä tekemässä pressuestettä. Vaihtelin sen korkeutta joka kerta ja kaksi kertaa hypyn korkeus kävi lähellä metriä. Näiden jälkeen seurasi aina matala hyppy. Tein arjoituksen edestakaisin hyppelynä, jossa koira hyppäsi esteen yli käydäkseen namikipolla ja takaisin tullessa se sai minulta lelun. Hyvä treeni, jolla saan Aronin hyppyihin itseluottamusta. Meni kyllä hyvin tänään.
Lisäksi tein Sepon ja Rasan parina tuomarille ilmoittautumisen. Aron mielentilasta kertoi pljon, kun se äännähti reilummin siinä kohtaa, kun ilmo oli ohi ja se tiesi, että nyt siirrytään joko paikalla-oloon tai seuraamissuoran alkuun. Mutta yllätimpäs koirani, sillä siirsin sen ehkä 10 m päähän paikalla-oloon ja jäin itse ehkä kolmen metrin päähän siitä hetkeksi. Siirryin piiloon vaiheittain ja Aron oli äimänkäkenä. Siitäs sai. Tuijotti minua hyvin maatessa paikallaan, että mitä nyt oikein puuhaan ja näin makuulta pomsahtamista ei tänään tullut esiin. Hyvä!
Elvis kävi aamulla rokotuksilla ja Ray kävi Petran kanssa Susanna kasvattajan luona harjoittelemassa näytelmäjuttuja. Meillä tulee Petran kanssa näissä jutuissa heti riita, mutta Susku osasi hienosti kouluttaa tätä paria eteenpäin. Iso kiitos Susku! Ray on paljon Petran perään ja älyttömän ahne, mikä antaa kyllä iloa näiden treeneihin. Kiva seurata sivusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti