torstai 12. marraskuuta 2009

kentällä reenailua

Keskiviikon iloksi meillä oli Hannan kanssa yhteisreenit saukonpuiston kentälle. Menin sinne jo hyvissä ajoin ja hengailin Aronin kanssa ympäristössä. Tarkoitus oli, että se tasaantuu ennen reeniä, sillä jos sen ottaa autosta suoraan kentällä, voi sen vire olla liian korkea. Tämän hengailun aikana se tarjosi kontaktia ahkeraan, kävi vähän kierroksilla, tarkkaili ympäristöään ja kun vaan seisoskelin erään puiston penkin vieressä se tarjoili minulle hyppelyä puistonpenkille ja siitä alas. Ajattelin, että omalla rauhallisella käytöksellä ja melko passiivisella olemuksella rauhoitan sitä. Hannan kanssa kun juteltiin, se tarjoili siinäkin maahanmenoa. Joten kentälle mennessä mietitytti, että mitähän tästä tulee. Se ääniressi on askaruttanut minua viime päivät ja Hannan kanssa jutellessa se helpotti. Itse reenikin meni todella hyvin. Otin rauhallisesti palkiten sivulla istumista, siitä kaksi pätkää seuraamista, joista pysähdys ja perusasento tuotti palkan. Seuraamista oli noin 6 askelta alun perusasennosta lopun perusasentoon. Ja koira oli äänetön ja teki keskittyneesti töitä. Vapautin lelun perään. Tuntui, että aivan kuin se olisi rauhoittunut siitä, että nyt on selkeä ohje mitä tehdään. Otin hetken kuluttua saman uusiksi, nyt saattoi yksi aivan pienen pieni ääni tulla jostakin, mutta edelleen työskentely oli superia. Tämän jälkeen leikin lelulla ja lopun hauskuudeksi otin muutaman kierron tolpan ympäri ja yhden topinkin siihen. Aron reagoi toivotulla tavalla käden heilahdukseen, josta tuli palkka.
Tähän oli hyvä lopettaa :-)
Joten muutama ajatus tuosta ääntelystä:
- koulutuksen kriteerit aina niin, ettei turhautumista tule eikä ääntä.
- kiihkeämmät harjoituksen reenin loppuun, aina ei tarvi tehdä mitään kiihkeämpää.
- kiinnitän sen mielentilaan huomioni, kun reeni alkaa. Jos on kovasti ylikierroksilla, yritän syöttää ja syövä koira ei voi olla kierroksilla. Ja koulutus ei ala jos on kovin kierroksella.
- itselleni ohje, että ota rennosti :-)

Elvis oli seuraamisissa aluksi taas turhankin sähäkkä.
Tunnarikapuloita taskussa oli 4 hajuuntumassa. Kapulat kuitenkin katosivat mukavasti lumen keskelle, joten osa harjoituksista meni niin, että etsi sitä mitä pitikin, mutta kapuloista ehkä kovinkin kaukana. Neljästä harjoituksesta 2 onnistui, 2 kertaa toi vaan jonkun. Lähetys kapuloille vaatii usein kaksi käskyä, joten koiran virittäminen tunnareille pitää tehdä huolellisemmin, se ei nyt oikein keskittynyt siihen mitä piti tehdä.
Tolpan kierroissa se ei ollut mitenkään ajatuksella mukana, muutaman helpon harjoituksen jälkeen parani.
Lopuksi jäävät liikkeet maahan ja seiso, meni hyvin. Ja ihan lopuksi vielä edistävän seuraamisen korjaamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti