Tältä se näytti ulkopuolisen silmissä. Minähän se siellä olin heti kuvaa ottamassa.
Nämä kuvat Teemu Huhtasalo.
Mutta takaisin Tampere kv:hen.
Olipas se hyvin järjestetty näyttely. Parkkeeraus oli helppoa eikä ollut jonoja. Sisälle pääsi samantien eikä taaskaan jonoja. Tilaa oli kehien ympärillä vaikka kuinka paljon ja hallissa on siedettävän hiljaista, vaikka siellä oli paljon koiria.
Japaninpystykorvilla oli hollantilainen miestuomari Jo Schepers, erittäin hyväkäytöksinen ja miellyttävä herrasmies. Japaninpystykorvia oli kaikkiaan ilmoitettu 24, mutta poisjääntejä taisi olla. Valioluokan uroksissa oli kuitenkin 5 urosta ja mikä iloinen yllätys, kun Ray voitti luokkansa erin ja sa:n kera. Paras uros kehässä oli koolla uroksia junnusta veteraaniin ja mikä ihme, Ray tuli ensimmäiseksi. Jihuu.
Ja lopulta Ray oli rotunsa paras, joten voi sitä riemua. Rayn sisko Minttu oli nartuissa toiseksi paras, ihana Minttu!
Ray sai neljännen cacibbinsa, ensimmäisen suomesta. Nyt Rayllä olisi niitä koossa riittävä määrä kansainvälisen muotovalion arvoon kolmesta eri maasta, mutta ettei tuollaiset arvot tule liian nopeasti pitää sääntöjen mukaan olla ensimmäisen ja viimeisen cacibin välillä vuosi. Ray sai ensimmäisen cacibbinsa Pärnusta viime heinäkuussa, joten aikaisintaan heinäkuun 5. päivä voi Ray kalastaa sitä viimeistä cacibbia. Kaikki mitä tulee, täytyy ottaa vastaan, mutta jatkamme siis heinäkuussa Rayn näytelmiä.
Arvostelu meni eilen näin: Very good dog, good proportions, very nice head, good underjaw, good teeth, dark eyes, very good expression, lovel topline, good ribs, good feet, good, good bone, good movement, well presented.
Ryhmäkehässä ei sijoitusta tullut, mutta hyvää harjoitusta. Koska uskomme, että tämä ei jää Rayn viimeiseksi ryhmäkehäksi, pitää näistäkin saada tuntumaa ennen menestystä.
Onnemme ei jäänyt tähän. Minna Räsänen ja Jippo ylsivät Rop saavutuksen kautta ryhmä 4.sijalle, lämpimät onnittelut vielä Minnalle.
Rayn kasvattaja Susku se vasta huikean tempun teki. Nuorimman Brita samojedinsa kanssa voitti Best in shown. Ihan käsittämätöntä. Brita täytti maaliskuussa vuoden. Se on erittäin energinen samojedi ja näyttävä. Suskun taitavissa hyppysissä tämä nuori huippusamojedi hohkasi puhtaan valkoista energiaa ja ollaan mykistyneitä heidän menestyksestään. Lämpimät onnittelut sinnekin.
Viikko sitten käytiin Aronin kanssa kakkosluokan agilitykisoissa ja tehtiin meidän klassisia virheitä, joiden ansiosta vuoden ensimmäinen hyllyrata tuli heti kolmos-esteellä. Toisella radalla myös meidän klassinen virhe eli ensimmäisen riman tiputus sekä toiseen keppiväliin meno. Plääh. Tuntui kuin oltaisiin palattu ihan alkuun. No kivahan se on kakkosissa kisailla, ei meidän taidot kolmosiin edes riittäisi.
Rally-tokossa meillä on kuumumisen kanssa isoja ongelmia. Aron on hyvä nyt lähdössä ja ekalla kyltillä, mutta kuumenee tekemisestä ihan hirveästi ja ääntä tulee kyltti toisensa jälkeen. Teknisesti se osaa melko kivasti lähes kaikki voittajaluokan jutut, joskin peruuttaminen sivulla lähtee melko vinoon ja hirveän äänen kanssa. En tiedä yhtään mitä sen kanssa nyt tekisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti