Melkein treenattiin esineitä tänään.
Olin Miinun kanssa sopinut, että nähdään metsänlaidassa tuntia ennen kehariryhmän alkua. Tuo metsänreuna on ihan lähellä Sdp-hallia ja metsä ihan unelmaa. Sellainen nouseva sammalrinne. Ruutua tallessa muistelinkin, että sammalleikkoa ja metsää on ollut ihan ikävä, tuntui niin kivalta. Aron sai aloittaa ja olin suunnitellut, että ruudussa on valmiina kolme helppoa esinettä. Kaksi takana ja yksi keskellä. Otetaan aikaa kuinka kauan Aronilla menee kun hakee nuo esineet ja teen sen pohjalta sitten seuraavan kuukauden esinesuunnitelman. Suunnitelmat on kivoja! Meillä on mm. suunnitelmana, että kannatellaan joka päivä 2 kiloista noutokapulaa sekä harjoittelen Aronin kanssa pelkkiä nostoja maasta käteen. Vaatii Aronilta voimaa, kun pitää kunnolla tarttua kapulaan. Haluan, että tottuu siihen painoon. Tänään pysyttiin suunnitelmassa. Samoin pk-tottiksen yksi isoin suunnitelma on vahvistaa liikkeellelähtöjä ja asennetta/ ilmettä. Tämä myös tsekattu kerran tänään onnistuen.
Aron lähti innoissaan ruutuun, ei todellakaan muistanut mielikuvia, että mennääkin suoraan eteenpäin vaan eteni vasemmasta etukulmasta kohti oikeaa takakulmaa ja toi sieltä esineen. Just tätä en olisi halunnut vahvistaa, mutta jotakin merkillistä tapahtui siinä selkäni takana hiekkatiellä. Lähetin Aronin keskiesineelle ja sinne lähti hyvin. Samaan aikaan kaksi ukkoa ajoivat rekalla siihen tielle ja hirvee komennus minulle, että kytke välittömästi tuo koirasi. Vastasin, että en kytke, kun on juuri annettua tehtävää tekemässä. Ukot jatkaa messuten hirvistä, joiden pitää saada olla vasojen kanssa rauhassa ja onko minulla maanomistajan lupaa, metsästysseuran lupaa jne jne. Eipä siinä auttanut kuin odottaa, että Aron tulee pistolta ja niin se tulikin. Otin koiran sivulleni ja vein autoon ja sitten takaisin sen rekan luo keskustelemaan, että mikä tässä nyt oli ongelma. Koirani ei laukannut missä sattuu vaan pk-liivit päällä,meidän ruudussa. Ei auttanut mikään, pois oli lähdettävä ja treenit oli siinä ennen kuin kerkesi alkaakaan.
No nyt saan pähkäillä, että millä treenillä jatketaan Aronin kanssa siitä, että aina mennään vain suoraan eteenpäin. Mielikuvilla, kaistoilla vai sillä, että ruudussa on aina yksi esine ja se löytyy vain suoraan edestä. Toisaalta siis hyvä, että nuo rekka-ukot keskeyttivät treenin, en olisi halunnut vahvistaa epämääräistä laukkailua ruudussa yhtään enempää. Harmi, että Bertta ei päässyt ruutuun sitäkään vähää, sillä ei me ehditty enää etsiä ja tallata uutta ruutua.
Kehareissa hetkeä myöhemmin oli teemana sylkkärit ja tupla sylkkärit. Aronille tuo sylkkäri on melko vähän harjoiteltu juttu ja tämä halusikin mennä jo omia aikojaan esteelle, eikä juosta minua kohti. Lelu kädessä vahvistettiin, että juoksee syliin ja sitten vasta annan luvan kääntyä esteelle. Ehdottomasti otan nuo kuitenkin omatoimitreeneihinkin ohjelmaan. Muuten Aron tuntui kivalta ja hyppäsi joitakin hyppyjä tiputtamatta rimoja. Muistin myö pari verryttelyhyppyä, ennen isompia haasteita. Pisteet mulle siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti