Kiva päivä!
Ensin Elviksen kanssa pyöräilemässä. Minulla on sellainen kirkkaan keltainen mummonmankeli, jossa on ihanan leveä satula, leveät renkaat ja vaihteeton meininki. Se on aivan täydellinen koiran kanssa pyöräilyyn, joten tänään vein sukset ulkovarastoon ja pyörä alle. Elvis osaa niin hyvin juosta siinä pyörän rinnalla ja sen kanssa on helppo ohittaa jopa vastaantulevat koirat, Elvis ei hötky lainkaan. Ihan kuin se olisi oikein ylpeä itsestään siinä pyörän rinnalla. Poljen rauhallista vauhtia, mutta yksi reippaampi ravipätkä tehtiin. Elvis menee niin hyvää ravia, että silmä siinä lepää.
Samalla reissulla kävimme katsastamassa Aronille jälkipaikkaa. Mielessäni oli, että tänään on hyvä päivä muistutella talven jälkeen jälkikeppejä. Niiden arvo olisi hyvä olla 110. Ja löysinkin sellaisen pienen kaistaleen erään rakennuksen laidalta. Siihen märälle nurmelle tiputtelin pari keppiä ja sitten metsämäiseen rinteeseen 4 keppiä. Tilaa ei paljon ollut, joten kepit noin 15 m välein. Vajaa kaksi tuntia myöhemmin oltiin siinä Aronin kanssa, joka kahden kepin noston jälkeen muisti, että mehän jäljestetään ja olisi riemusta laittanut kaasun pohjaan, koska jäljestys on niin siistiä. Ja kun laittaa kaasua, ei ihan tahtonut osua joka kepille, keppi nro 5 mentiin ohi. Viimeisen kepin noston jälkeen käveltiin kohti alkua ja päästin Aronin vapaaksi. Jäin katsomaan, että reagoiko sen nenä keppiin, kun se kulkee vapaana ja reagoi se, nosti sieltä sen kepin. Hyvältä näytti ja tuntui, ai että kun päästäisiin jo jälkimetsään!
Iltapäivällä Pirjon ja Jakin kanssa tottistelemassa. Pikkolan hiekkakentät olivat ihan täydellisessä
kunnossa ja aurinko paistoi. Miten kivaa oli treenata. Olin tehnyt myös hyvän treenisuunnitelman ja
miettinyt mitä meidän pitää treenata. Tärkein mielessäni oli mielentila. En tykkää yhtään siitä levottomasta Aronista, minkä saan esiin esim. parien eteenmenojen jälkeen. Ei siis eteenmenoja eikä tänään myös vauhtinoutojakaan. Päätin, että jatketaan nyt päivittäin kontaktin vahvistamista kera hyvän mielentilan. Palkkaan paljon ja pienistä asioista. Perusasentoja ja kontaktia, siinä hyvä suunnitelma.
Olin hyvissä ajoin paikalla ja käytiin ensin alkukävelyllä. Kenttää kohti tullessa vahvistin muutamaa perusasentoa niin että en houkuttele, vaan koira tarjoaa itse. Aron tulikin pian sivulleni istumaan, kun pysähdyin kentälle seisomaan. Naks ja nami. Sitten lähdin reippaasti marssimaan vasemmalle ja pysähdyin, Aron tuli sivulleni istumaan ja oli leikissä mukana. Näitä muutama ja koira autoon.
Hetken päästä ilmoittautuminen tuomarille ja Jakin tullessa kentälle vahvistin vain perusasentoa ja kontaktia. Ihanasti Jaki ei aiheuta mitään Aronissa eikä Aron sitä edes vilkuillut. Ilmoittautumisen jälkeen vein Aronin paikallamakuupaikalle. Haisteltiin taskussani ollutta namipurkkia, koira maahan, jätin namipurkin keskelle kenttää ja kävelin puskan taakse piiloon. Puskassa ammuin kaksi laukausta ja kurkin oksien läpi, että miten Aron makaa. Hyvin makasi, tuijotti minua tai namipurkkia, paikallaan tarkkaavaisen näköisenä kuitenkin. Pirjo teki Jakin kanssa jääviä ja Aron oli hyvin. Palasin Aronin luokse ottaen namipurkin matkalla mukaan ja palkitsin sillä hyvän makuun. Tästä siirryin leikkimään siirtymiä, kävelimme Aronin kanssa vähän matkan päähän pitämään perusasentoa sillä välin kun kuvittelin, että nyt se toinen koira tekee eteenmenon. Tästä namipalkka, oli hyvin. Sitten siirtyminen aloituspaikkaan, mutta tämä siirtymä ja alkuasento oli tahmea. Jouduin hetken odottamaan että Aron otti kontaktin. Me ehkä treenataan näitä siirtymiä ja liikkeen aloituksia toisenkin kerran ;-). Palkkasin kontaktin narulelulla ja sehän oli hauskaa. Aronin mieli nousi heti ja seuraava aloitusasento oli jo huomattavasti täpäkämpi.
Sitten vahvistettiin kontaktia. Pysyin paikallani ja Pirjo heitteli meidän kassista palloja, noutokapuloita sun muuta sälää. Palkitsin aina naruleluleikillä, kun piti kontaktin. Aron oli ihan
superpätevä, muisti heti leiki idean. Pirjolta kerran vahingossa lensi yksi pallo niin, että se ihan osui Aroniin. Kontakti piti.
Lopulta kun kaikki tavarat oli heitelty kassista seuruutin Aronia läpi tavaroiden. Pirjon nosteli ja heitteli niitä, mutta Aron piti pätevän linjansa. Tähän kohtaan oli hyvä lopettaa, kun oli niin hyvä mieli. Kivat kivat onnistumiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti