syyslomalla ehtii vaikka mitä

Siis kyllä on ihanaa olla syyslomalla. Tänäkin aamuna lähdin kaikkien koirien kanssa metsään lenkille. Aamulla oli pakkasta, jonka ansiosta partacollietkin pysyivät ihanan puhtaina. Ja luonto mitä kauneimmillaan kun aurinko paistoi ja metsä ihanassa ruskassa. Ja sitten siellä kirmasivat kolme kolliee, täysillä ja välillä kepit suussa. Tunnin lenkki tehtiin ja onnellisina tultiin kotiin.
Elvis otti aamupäivällä tunnaria. Se on nyt syyslomani aikana eli tällä viikolla siis etsinyt 20 kertaa oman kapulan. Tänään oli oikein hyvät etsinnät. Neljä kapulaa maassa ja yksi niistä oli se oma, ensin kaikki oli rivissä ja siellä kolmantena oli se oikea kapula, Elvis haisteli kaikkia ja poimi sen oikean hyvin. Jes. Yksi kapula liikkui, mutta en nähnyt kunnolla, että tarttuiko se Elviksen partakarvoihin ja sen kautta vaihtoi paikkaa. Toisella kertaa oma oli nyt rivissä toisena, aika nopeasti lähes suorana noutona taisi Elvis omansa hakea. Kolmas kerta onnistui myös ihan nappiin, sillä nyt kapulat olivat ympyrässä ja elvis haisteli kaikki läpi, kunnes poimi sen oikean. Eli jes, nyt se toimii niinkuin pitää.
Eilen vielä se teki niin, että laiskuuttaan vai epävarmuuttaan saattoi poimia vaan jonkun tai toisena virheenä oli, että se nosteli niitä kapuloita, kunnes päätyi siihen omaan. Vaan jonkun poimimisesta jouduin ihan keskeyttämään suorituksen ja sanomaan Elvikselle, että kunnolla niitä hommia tehdään. En uskalla kovin pahasti huomattaa, mutta sen verran, että Elvis tajuaa, etten ole nyt tyytyväinen. Aikoinaan samassa tilanteessa Jimmy otti heti nokkiinsa, eikä hakenut mitään. Onneksi Elvis eilen heti korjasi tilanteen haistelemalla oikeasti niitä kapuloita ja hakemalla sen oikean.
Iltasella lähdettiin sitten reenaileen Hannan, Ennin ja Heimon kanssa saukonpuistoon. Samaan aikaan tappara pelasi hakametsässä ja mies tietysti istui siellä pelissä, joten me muu perhe sitten reenailtiin sen aikaa puistossa. Ensin oli vuorossa Aron, tehtiin ihan perussettiä eli ensin sivulle tuloja muutama ja naks. Sitten muutaman askeleen seuraamisia ja pysähdys, tästä naks ja namia ja lopuksi heitän lelun Aronille vapauttaen sen tilanteesta. Hetken leikin jälkeen kaksi kertaa vielä seuraamispätkät. Sitten muutama maahanmeno, josta lelu palkaksi ja lopuksi kaksi luoksetuloa, niin että Hanna piti Aronista kiinni. Jälkimmäisellä kerralla heitin narupallon palkaksi. Aronin asenne oli ihan hyvä, ehkä se saisi hitusen olla kiihkeämpi. Mutta toisella kierroksella se olikin jo tosi kiihkeä, kun se oli katsellut auton ikkunasta muitten tekoja. Todella kiihkeänä tuli autosta ja täpäkkänä kontaktissa kentälle, siellä odotti ruutu, pienemmässä koossa, mutta ensimmäisestä vihjeestä se jo paineli ruutuun, jippii. Otin kaikkiaan kolme ruutuun lähetystä, matkaa oli varmaankin 10 metriä ja melko suoraviivaisesti Aron sinne paineli. Upeeta.
Elviksen reeninä oli aluksi seuruuta. Ihan ensimmäisissa seuraamisissa sen katse kyllä harhailee ympäristössä, sitten kun se alkaa keskittymään, se seuraa kyllä ihan kivasti, mutta Hanna huomasi, että käännökset ovat melko väljät. Näitä täytyy kyllä nyt alkaa työstään, sillä sitä ne on, väljiä. Sitten Elvis otti ruutua, ensimmäinen lähetys meni aivan nappiin siltä osin, että koira juoksi suoraan ruutuun lätkälle, mutta heittäytyi maahan ennen käskyjä, kutsuin Elviksen ruudusta pois ja kaksi seuraava onnistui seisomisen kera. Eli lisää vaan näitä. Sitten vauhtinoutoa, mikä ei kyllä tänään oikein onnistunut. Siis kyllä Elvis nouti, mutta vauhtia olisi saanut olla rutkasti enemmän. Lopuksi jäävät eli liikkestä maahanmeno, ok ja sitten liikkeestä seisominen, ok muuten, mutta otti askeleen sen jälkeen kun olin jo jättänyt koiran selkäni taakse, takaisin tullessa varmistin vielä seisomista käskyllä seiso ja Elvis pysyi paikallaan. Hyvä!
Ihan lopuksi Heimon ja Ennin reenien jälkeen Aron sai vielä leikkiä Heimon kanssa. Mukavaa oli ja toivottavasti taas reenaillaan yhdessä.