Tänään meillä oli Aronin kanssa heti aamusta reenailut ja kyllä kannatti, sillä parhaillaan sataa vettä ja ilma on ällö, eikä mun tulis tehtyä itsekseni yhtään mitään. Kohta lähdetään Petterin kummien pojan synttäreille ja loppupäivä menee seurustellessa ihmisten kanssa.
Mutta niihin reeneihin. Miinu ja Bertta olivat reenikavereina. Aron aloitti kyötikkälän kentällä, ensin virittelin sitä kontaktiin ja muutaman hyvän seuraamispätkän jälkeen näytin Miinulle käsimerkin ja otettiin kaksi laukausta seuraamisen yhteydessä. Nyt olin suunnitellut oman roolini tarkkaan, eli me tehdään seuraaminen ihan normaalisti, sen aikana tulee kaksi laukausta niinkuin ne kokeessa tulisi ja palkkaan koiran vasta kakkoslaukauksen jälkeen, kun se on kontaktissa. Suunnittelin, että näin en tule vahvistaneeksi laukauksiin reagoimista, kun jatkan suoritusta kylmän viileänä tapahtui sitten mitä tahansa. Itse olin hyvällä ja varmalla asenteella ja Aron pätevä. Ekalla laukauksella sen kontakti katkesi ihan ehkä nanosekunniksi, sitten se jatkoi seuruuta, kakkoslaukauksen kuulleessaan kontakti pysyi ja vasta tämän jälkeen hyvä ja narulelu lensi palkaksi.
Sitten otettiin liikkeestä istuminen ja liikkeestä maahanmeno. Näistä maahanmenoa Miinu kehui, että tekee hyvällä tekniikalla, etupää menee heti käskyn jälkeen maahan ja takapää tulee perässä. Tämän jälkeen käytiin kerran ylittämässä kiipee-käskyllä se pienempi pk-a este ja Aron ei katsellut minua kun sai esteen silmiinsä, meni ja sai toisella puolen narulelun palkinnoksi. Siitä se tykkää, kun ravistelee narulelua ja hakkaa sillä vähän itseään. Tämän jälkeen ohjelmassa oli eteenmeno, katseltiin kun Miinu vei lelun, sitten lähetys ja Aron lähti tosi hyvin ja suoraan kohti kohdetta. Näytti oikein hyvältä, itse en nyt tiedä, pitäisikö tätä eteenmenoa ottaa vielä vaan niin, että seison paikallani ja lähetän vai heti alusta asti seuraamista mukaan ja siitä lähetys.
Kenttäreenin loppuun vein Aronin paikkamakuuseen. Se asettui heti maahan sillä asenteella, että tässä nyt ollaan. Laittoi päänsä maahan ja piti sen siellä vielä siinä vaiheessakin, kun Bertta tuli tekemään kentälle omia juttujaan. Aron oli makuussa yhteensä 4 min, kävin kerran sen palkkaamassa kellon ollessa 1,30 ja sitten rauhallisella mielellä loppuun asti. Tämä siis onnistui oikein hyvin, kun sen suoritusta ei häirinnyt Bertan tekemiset.
Sitten Aronin osuus jatkui metsässä. Nyt vaikeutettiin esineruutuharjoituksia oleellisesti, sillä mukaan tuli toinenkin kaistale. Tein ne reilusti erikseen toisistaan, ettei tule vaan kiusausta lähteä sinne toiseen. Teemana oli siis vahvistaa, että etsi esine käskyn jälkeen laukataan eteenpäin ja takarajalla on aina esine. Tämähän on onnistunut oikein hyvin yhdellä esineellä ja yhdellä kaistalla ja aina per reenikerta tämä on tehty vain kerran. Joten nyt ensimmäinen kaistale oli vähän vaikeampi, ylämäkeen rinteeseen ja siinä oli myökkyä ja mokkulaa. Aron lähti hyvin, pysyi alueella ja eteni koko ajan, löysi takarajalta Miinun viemän esineen, jonka se sitten pudotti maahan metriä ennen luovutusta, nosti ja palautti minulle. Tässä vaiheessa palkkasin, mutta kerroin, että meillä onkin vielä toinenkin esine ja käveltiin kakkoskaistaleen eteen. Tässä lähetin Aronin helpompaan kaistaleeseen, se oli tasaista sammalmetsää, vähän puistomeininkityyppinen. Lähetin Aronin ja vähän se oli ihmeissään, teki kuitenkin koko ajan töitä, ei laukannut suoraan kohti takarajaa vaan nenätyöskennellen meni laidalta toiselle kunnes oli takarajalla, siellä oli pieni lasten aamutossu, tämänkin Miinun laittamana ja sieltä Aron tuli tossu suussa tosi upeasti. Eli hienosti meni, mutta mietin, että pitäisikö seuraava harjoitus olla taas helppo suora pisto ja esineen nouto takarajalta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti