Eilen oltiin ensimmäisen kerran Aronin kanssa Niihaman kentällä, siellä Tavesin ohjattua koulutusta. Tilanne oli oikein hyödyllinen Aronille, sillä se tarvitsee runsaasti uusia kokemuksia ja häiriöitä. Meidän tulee tehtyä niin paljon itsekseen ja tyhjillä kentillä, että Aron oli kyllä hyvin jännitynyt ja pörheänä, kun otin sen autosta ulos. Kiireessä lähdettiin kotoa, eikä ehditty ihan penturyhmän alkuun, enkä oikein tiennyt, että luetaanko Aron pennuksi vai aloittelevaksi bh-ryhmäläiseksi. Penturyhmän toiminta näytti kyllä juuri siltä mitä me tarvitaan, joten ensi maanantaina sitten siihen. Nyt tein itsekseni Aronin kanssa ylipäätään tilanteeseen rauhoittumista, syömistä ja asettumista, vaikka ympärillä uusia koiria ja ihmisiä. Aikaa siihen meni, mutta sain Aronin rentoutumaan ja asettumaan ja tein sitten itsekseni kontaktiharjoituksia ja seuraamisen aloituksia, ihan pieni hetki paikallamakuuta myös. Aron oli tässä vaiheessa tosi hyvässä vireessä ja kuulolla. Siksi tähän oli hyvä lopettaa, niin meille jäi kummallekin hyvä mieli siitä, että tilanne on hallinnassa.
Iltalenkin jälkeen Aron oli niin hyvin lämmitelty, että pidettiin hauskaa tokon hyppyesteellä. Aron tykkää siitä kovasti, se irtoaa esteelle minusta kauaksikin tai sen voi jättää kauaksi esteen taakse istumaan ja kutsua sieltä hyppyyn, tosi hienosti kyllä hyppää ja innolla. Esteen korkeus on se 70 cm, ehkä siinä yksi vuotissynttäreillä taidan alkaa nostaa sitä korkeutta. Metrin hyppelyt on tavoite. Palkaksi lentää narulelu ja sitten juostaan yhdessä ja riekutaan sillä lelulla. Kivaa ja kummatkin hengästyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti