torstai 13. toukokuuta 2010

Miia Kiviahon jälkikoulutusta

Tänään oli kovasti odotettu tavesin metsäjälkipäivä, jossa kouluttajana Kiviahon Miia. Oli ihanan lämmin keli, vähän huonot grilli-eväät mukana, kun ei Kangasalan prismassa ihan järin suurta valikoimaa ollut, pirun lakko.

Aron teki päivän aikana kaksi jälkeä. Ensimmäinen oli vieraan tekemä varmaan 300m pitkä, sisälsi 4 keppiä. Kepit oli merkattu, mutta aina eri kaavalla, eli en voinut tietää, että joko koira meni kepin ohi vai tuleeko kepin ilmaisu ihan kohta. Aron lähti jäljelle rauhallisesti, ilmaisi oikein hienosti kolme ekaa keppiä. Neljäs keppi meiltä jäi johonkin. Jäljentekijä ei ollut mukana ja Aron paineli kovaa vauhtia eteenpäin, kun itse huomasin, että kepin merkki on tuossa ja Aron vaan jatkaa matkaa. Tässä vaiheessa kouluttaja sanoi, että nyt lähemmäs koiraa ja heitän sinne koiran eteen yhden kepin, että päästään loppupalkkaamaan. Takana tuli monta ihmistä perässä, mutta kukaan ei nähnyt sitä viimeistä keppiä, ei ennen merkkiä eikä sen jälkeen. No Aron paikallisti juuri ennen jäljen loppua nakkaamani kepin ja päästiin lopettamaan jäljestys asiallisesti, Sen viimeisen kepin merkin jälkeen oli varmaankin 100 metriä sille aloituspolulle ja jäljentekijä oli kävellyt juuri sinne. Joten Aron oli jäljellä ja ei itse tiennyt, kuten en minäkään, että jälki päättyi jo. No toivottavasti Aron ei huomannut hämminkiä, mutta minua vähän harmitti, sillä olisin halunnut, että koira onnistuu ja erityisesti siellä viimeisellä kepillä. Tämä viimeinen keppi ei sitten jäljentekijän mukaan ollut edes ihan simppelissä paikassa. Nuorelle koiralle ja minulle oli tosi tärkeää saada onnistunut fiilis. Jäljellä oli kuitenkin muutama haastava kohta, jossa Aron joutui tsemppaamaan ja näiden jälkeen nousi keppi, joten onnistumisia kuitenkin koettiin. Nämä haastavat kohdat ovat maaston muutoksia, nyt tultiin sammaleikosta heinäiselle aukiolle ja siinä kohtaa Aronkin joutui tarkentamaan otettaan.

Kakkosjälki sisälsi ensimmäisen virallisen janan. Olin itse tehnyt jäljen ja Aron lähettiin polulta kohti jälkeä, matkaa oli viisi metriä ja Aron haisteli jälkeä jo ennen lähetystä. Näin Aron siis lähti luvan saatuaan suoraan kohti jälkeä ja ihan ihmeen hienosti se nosti sen ja lähti oikeaan suuntaan. Tätä mentiin 30 metriä ja siellä oli ensimmäinen keppi. Tämän kepin jälkeen jälki jatkui vielä 50 metriä helppoa loivaa kaarta ja siellä toinen keppi ja loppujuhlat. Aron työskenteli todella hyvin ja olin enemmän kuin tyytyväinen.

Kaiken kaikkiaan Miia sanoi Aronin jäljestävän hyvin. Erityisesti kakkosjäljellä se oli tarkkana kuin porkkana. Ykkösjälki oli 1½ h vanha ja kakkosjälki ehkä 55 min, en tiedä vaikuttiko ajat koiran tarkkuuteen. Aronin vauhti oli kouluttajan mielestä aivan sopiva, sen ei hänen mielestään tarvitse edetä yhtään nopeammin. Ennemmin tarkkaa ja rauhallista jäljestystä kuin vauhtia ja tämän myötä mahdollisia jäljen hukkaamisia. Motivaatio oli siis riittävä Miian mielestä. Samoin Miia sanoi, että keppien ilmaisu näytti oikein hyvältä, lähes kaikissa tämän päivän kepeissä Aron nappasi ne suuhunsa ja tuli välittömästä minua kohti keppi suussa. Miia sanoi myös, että Aron on helposti luettava jäljellä. Jatkoon saatiin paljon hyviä ohjeita. Janaa voidaan heti ottaa metrin pidemmältä kuin tänään. Sitten haastaviin kohteisiin saatiin hyvä ohje, että jos tiedän Aronin hämääntyvän haastavista uusista maaston muutoksista, voisi tälläiseen tehdä lyhyen jäljen. Jäljen pituutta taas voi ottaa lisää helppoihin maastoihin, esim sammalmetsät on Aronille helppoja, mutta hakkuuaukeat esim. niitä haastavempia. Eli reeniä lisää ja paljon erilaisia reenejä, pitkiä ja lyhyitä jälkiä, janojen mukaan ottoa. Pitäisi välttää aina samalla kaavalla tehtyjä jälkiä. Mitäs vielä, niin, jatkossa lähetän Aronin etsimään jälkeä vain jälki sanalla, esineruutuun vain esine sanalla. Tähän asti minulla on ollut etsi-sana siellä edessä.

Nyt on aika väsy, mutta ajatukset pitää huomenna siirtää kohti sunnuntaita ja rauman koiranäyttelyä. Elviksen turkissa riittää puuhaa ja en tiedä on kukaan niin hullu, että ilmoittaa kaksi koiraa näyttelyyn ja lähtee sinne yksin!!! Tosin Petteri haluaa lähteä mukaan, saahan siitä pojasta hyvän juttukaverin automatkalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti