iltasella tokoilut

Tänään oli sovittuna Hannan kanssa treffit ja tokoiltiin Hakametsän jäähallin viereisellä kentällä.
Aron aloitti ensin kontaktiharjoituksella, jossa Aron pitää minuun kontaktia ja Hanna yrittää saada pienillä häiriöillä luopumaan kontaktista. Kontaktia oli, mutta aina makupalan jälkeen Aronin oli vilkaistava Hannaa, että mitä se nyt tekee. Siitä siirryttiin melko pian Aronin kisareeniin. Ideana oli, että Hanna on liikkuri ja kokeeomaisesti tehdään palkatta alokasyksilöliikkeet ja vasta viimeisen liikkeen jälkeen palkka. Jos välissä tulee virheitä, toimin kuin kokeessa.
Ensin oli seuraamiset hihnassa ja ilman. Näissä ei itselläni ollut muuta huomautettavaa, kuin että Aron piippaili välillä. Seurasi hyvin ja asenne oli terävä, ei tainnut kertaakaan tiputtaa kontaktia, mutta tuo ääntely...Sitten liikkeestä maahanmeno, hyvä. Sitten luoksetulo, tässä jättö hyvä, tuli eteeni vähän vinoon ja siitä sivulle siirtyminenkään ei ihan ollut suora. Noh. Sitten liikkeestä seisominen. Tässä itse mokailin, sanoin koiralle ensin Elviksen seisokäskyn ja sitten vasta Aronin oman, pysähtyi oman käskyn kuulleessaan. Loppu hyvin. Tämän jälkeen palkiseminen, pikku ateria rasiasta.
Hyvää oli se, että koira toimi, vaikkei tullut joka liikkeen jälkeen palkkaa. Asenne oli hyvä ja tarkkailin mm. sitä, että en lähde liikkeeseen, ellei ole kontaktia. Näin aloituksetkin oli hyviä. Ainoa siis oli tuo ääntely ja sitten vino eteenistuminen.

Koereenin jälkeen tehtiin vähän merkkiä niin, että merkin oikealla puolen vähän takana oli narulelu houkutuksena. Kahden toiston jälkeen Aron pystyi menemään suoraan merkille ja sai pallon stopista, näitä ennen sen katse ja ajatuksen oli siellä ihanassa narulelussa. Neljännellä merkille lähetyksellä sanoin merkillä seis, pysähtyi hyvin, sitten oikee ja hienosti Aron lähti narulelulle ja sai hyvä hyvä-juttuja narulelun lisäksi.
Sitten me näytettiin meidän noutoa, kapula on edelleen siellä kurkussa, mutta koira ei puru sitä ja pitää melko hyvin, vaikka kädet on kiinni kapulassa. Irti-käskyllä koiran pää liikkuu kapulasta pois päin. Tässä vaiheessa Aron taisi mennä tauolle.

Taukonsa jälkeen Aron tuli kentällä takaisin ja tehtiin paikkamakuu. Heimo-koira oli paikkamakuu kaveri, Enni-koira piippaili siinä lähellä tolppaan sidottuna myös. Ensimmäisellä maa-käskyllä ei Aronissa tapahtunut mitään, tönäisin sitä jalallani, että hei haloo ja sanoin uudestaan, nyt meni maahan ja koko loppu liike sujui upeasti, otettiin 3 min ja Aron ei hievahtanut kertaakaan paikaltaan ja ympäristössäkin oli häiriöitä, kun ohikulkevat nuoret käveli ihan Heimon vierestä kentän poikki. Heimo pysyi ja Aronkin vain katsoi kulkijoita.
Loppun otin muutaman seuraamispätkän, yhden pitemmän ja pari lyhyempää, nyt Aron oli ihan äänetön. Sitten kaksi tolpan kiertoa, joissa kutsuin tänne ja nyt koira tuli ihan suoraan ja hyvin eteen istumaan. Miksi se kokeenomaisessa harjoituksessa tuli vinoon? Ja huomasin itse jälkeenpäin, että sitten kun me mennään kokeeseen, täytyy verryttelyksi ja virittelyksi tehdä jotakin ennen kehään menoa, jos sillä koira oli sitten kokeessa hiljaa. Nyt se tuntui aluksi olevan niin ylivireä ja innokas, että piippausta kuuluu. Sitten se hiljenee, kun tulee sinuiksi ympäristön kanssa,
epäilen.
Reenien jälkeen käytiin vielä hihnakävelyllä puiston ympäri, koirat yllättävän fiksusti. Siis Hannan koirat kulkee aina fiksusti, mutta Aron pitää Heimoa riekkukaverina ja oletin, että sillä olisi enemmän hallitsematonta riekkumista Heimon kimpussa. Mutta ne käveli niin kauniisti. Kiva reeni ja kivat koirat, tänksit Hannalle ja yritetään useammin.