sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Paimennuspäivä Somerolla

Aamu valkeni pikkupakkasen merkeissä ja näin ollen päästiin kuivalle pellolle paimentamaan. Kyseessä oli partisporukan järjestämä paimennuspäivä Somerolla, Klosnereiden tilalla. Kaikki me paimentajat olimme lähes aloittelijoita ja luvassa oli 2 kierrosta kummallekin koiralle eli Aronille ja Elvikselle.

Paimentajat


Paimennettavat


Aronin paimennus:
Ensimmäisellä kierroksella meni ihan mukavasti, pääsin heti siihen kuljetustilaneteeseen ja koira kävi käskystä aina maahan, kun tuli liian lähelle. Tarkoitus oli kuitenkin harjoitellakin jotain ja Aron piti saada kiertämään lampaita, kiertää kyllä oikeaan suuntaan, mutta tasapainopisteestä pitäisi mennä myös vasempaan. Ja vaikka kuinka yritin, ei Aron taipunut, lähti sitten vain lipettiin lampaiden luota kun yritin painostaa, että vaihdahan poika suuntaa. Tämän saman jutun kanssa painittiin myös kakkoskierroksella, niin että paimennussyttyminen meinasi välillä ihan sammua, koska Aron ei osannut käsitellä painetta, jota sille loin. Joten Kimmo sanoi, että harjoitusta ja harjoitusta, että Aron kestää sen, ettei sille olla ilkeitä luomalla painetta kepillä vaan että sen halutaan kuuntelevan ja toimivan ihmisen ohjeiden mukaan. Ja toinen ongelma oli, että kun paimennusinto piti saada takaisin, en puuttunut niin paljoa Aronin lähes lampaiden jahtaamiseen ja sitten se jo yltyi lähes lampaiden näykkimiseksi, josta taas piti sanoa. Ja taas oltiin tilanteessa, että Aron sanoi, pidä lampaas ja tää on tyhmää, kun kaikki kielletään.
Että sellaista. No eihän tämä nyt mikään maailmanloppu ole, sillä tiedän, etten ole koskaan Aronista ajattelut sen ihmeemmin paimentajaksi kun en itsekään sitä mitenkään osaa. Hyvä kuitenkin kokeilla erilaisia juttuja ja kyllä tämä taas ehkä opetti minua lukemaan koiran käyttäytymistä paremmin.

Elviksen paimennus:
Ekalla kierroksella Elviksen toiminta oli pettymys. Se oli portilla ja minä lampaiden kanssa aitauksen toisella puolen ja yritän houkutella sitä lampaiden luokse. Elvis oli itse sitä mieltä, että hän nauttii mielummin aitauksen ulkopuolella olevien ihmisten seurasta ja jättää lampaat minun vastuulleni. Taisin saada sen ihan muutaman kerran lampaiden luokse, mutta siihen se jäikin, Elvis paineli kiireesti sinne, mistä se oli aitaukseen tuotukin. Kimmo yritti hätistää sitä portilta pois ja tästä Elvis oli molemmin puolin kauhuissaan, että tuokin vielä.

Iltapäivällä alkoi sataa ihan täydellä terällä ja Elviksen kakkoskierros oli sisätiloissa. Olin aivan satavarma, että pelkästään sisätilaympäristö ja lampaat yhdessä saa sen jumittumaan oven suuhun. Mutta Elvis olikin aika yllättäjä, sillä kun kannustin sitä reippaasti äänellä ja kehuilla, jätin myös paimennuskepin kädestäni pois, alkoi Elvis laukata lampaiden ympärillä, välillä haukkuen, mutta liikkui. Sitä pystyi käden heilautuksella ohjaamaan niin vasempaan kuin oikeaan ja Elvis oli tosi hyvällä fiiliksellä hommassa mukana ja se saattoi ihan näyttääkin paimennukseen syttyvältä partikselta. Joten tämä oli oikein mukavaa!

Päivän paimentajat olivat siis partiksia Aronia lukuunottamatta. Porukassa oli muutama partis, jotka tosi kovaa laittoivat ohjaajalle hanttiin. Hirmuinen haukkuminen oli vastalauseena ohjaajien toiminnalle. Ja sellaisia tahdon elkeitä, että kaikki partikset eivät todellakaan ole pehmeitä ja herkkiä, ainakaan lampaiden lähellä. Kiitos Jaanalle ja Riitalle päivän järjestämisestä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti