Vähän reilu vuosi ollaan tehty nyt Aronin kanssa yhteistyötä ja aina jotakin on harjoiteltu lähes päivittäin.
Päälaji pk-jälki:
Aron on ajanut ensimmäisenä pentusyksynään 25 makupalajälkeä, joista 3 oli metsässä ja loput nurmikolla. Tänä vuonna heti keväästä lähtien jäljestys on kuulunut Aronin viikottaiseen ohjelmaan. Välissä taitaa olla yksi parin viikon jakso, jolloin ei tehty jäljestystä, mutta muuten ollaan käyty vähintää kerran viikossa, joskus jopa kolme kertaa viikossa. Aronin jälkikoulutukseen on kuulunut ajaa paljon vieraiden jälkiä, vaihdella maastoja, etsiä haasteita, tehdä pitkiä jälkiä ja vähintään tunnin vanhoja. Keppien ilmaisu oli kesällä vähän hukassa, itse jäljen ajo oli hauskempaa kuin kepit. Nyt tuntuu, että tasapainoa näiden kahden välille on saatu. Janoilla Aron on edennyt melko itsekseen suoraan, mutta viimeisimpänä haasteena on takajäljet. Alokasluokan jälki on tällä hetkellä Aronille varmasti helppo tehtävä. Jälkikoe on meillä elämää suurempana tavoitteena ensi keväänä.
Esineruutu
Pentuaikana Aron teki jonkin verran esineiden kanssa jo juttuja, kuten nenänkäyttötehtäviä sekä erilaisten esineiden noutamista. Nyt tänä keväänä lähdettiin siitä, että esineen nouto metsässä sujuu. Sitten tallatiin ruutua ja esine vietiin melko pian 50m päähän. Kapeita esinekaistoja ja esine aina ruudun takarajalla. Harjoiteltiin esineen luovutus ja pistomaista tekniikkaa, "mene suoraan sinne minä näytän ja siellä on esine". Erilaisia ruutuja on tehty ja pääsääntöisesti aina vieraat esineet. Esineitä pitäisikin harjoitella paljon enemmän, olen tehnyt tätä oikeastaan vaan aina jonkun toisen kanssa.
Pk-tottis
Tätä tehty melko vähän. Tottelevaisuusliikkeistä tekstiä toko-otsikon alla. Ihan pk-juttuina ollaan aloitettu tänä kesänä esteiden ylitystä, Aron menee tällä hetkellä innokkaasti pk-a-esteen yli, noudon liittämistä on tehty pienemmällä esteellä. Hyppynoutoa ollaan harjoiteltu 80 cm korkuisella esteellä, hyvin vähän hypätty sen korkeampaa, tähän meille luvassa harjoitusta vielä tänä syksynä Helmisen Hannan avustuksella. Eteenmenoa on tehty jonkin verran, toistaiseksi laukkaaa siis suoraan narulelulle, joka on kentän päässä. Ampuminen on kuulunut Aronin pentu-ajan ohjelmaan, käytiin syömässä kentällä ja kuultiin laukauksia. Tänä kesänä on otettu niitä jo seuraamisen yhteydessä ja Aron ei reagoi niihin. Paikallamakuu meillä on vasta tokon makuuaika tasolla, joten sitäkin pitäisi alkaa ottaa nyt ihan reilummalla ajalla ja niin että joku tekee esim. noutoja.
Toko
Tätä ollaan reenattu varmaan kaikkein eniten. Aronilla on alo ja avo-luokasta ykköstulokset, joten kilpailukokemusta on kahden kokeen verran. Toko on meistä tosi kivaa ja tavoite tässä lajissa on päästä kilpailemaan evl-luokkaan. Itse en ole koskaan päässyt voi3-luokan tulosta pidemmälle, joten voittajaluokan ykköstulos on itselleni jo suuri saavutus, mikäli sellainen joskus saadaan. Aron on harjoitellut kaikkien luokkien liikkeitä ja olen yrittänyt harjoittaa sitä monipuolisesti. Tällä hetkellä opetellaan uusia asioita kuten tunnistusnouto, kaukokäskyjen seisominen sekä luoksetulossa maahanmeno. Yksittäisten liikkeiden lisäksi ollaan tehty alo ja avo-luokan liikkeitä putkeen ja harjoiteltu palkattomuutta. Yhtenä toko haasteena on meillä Aronin mielentilan säätely, sillä se ääntele helposti piip-äänillä, mikäli on liian korkeassa vireessä tai epävarma tilanteesta.
Agility
Tämä on laji, josta en tiedä kuinka me edetään. Tämän lajin tarkoitus on olla se hauskanpitolaji sekä tuoda talveen vaihtelua, silloin kun ei päästä jäljestämään. Pentu-aikoina tehtiin jotakin pientä pentuagia ja nyt tänä syksynä käytiin jo 7 kertaa agilitykurssia. Siinä viimeisellä kerralla suoritettiin jo 12 esteen rataa, joka koostui hypyistä, putkesta ja renkaasta. Kontakti-esteisiin ollaan vasta tutustuttu ja esteiden rimat ovat olleen noin 40-50 cm eli maksikorkeudella ei olla vielä hypelty lainkaan. Agilityn haasteina meillä on suorittaa esteitä koiran ollessa ohjaajan oikealla puolella sekä ohjaajalle suurin haaste on nyt ylipäätään tajuta mitä tarkoittaa valssit, väännöt ja käännöt esteiden välissä.
Näyttelyt
Näyttelyitä varten Aron osaa "hampaat"-vihjeen, jolloin se tietää, että sen ylähuulta nostetaan ja hampaita lasketaan. Se osaa myös seistä näyttelykehässä ja antaa tuomarin tutkia itseään. Juoksemista kehässä ei ole oikeastaan koskaan harjoiteltu sen ihmeemmin, on vain juostu. Aron on käynyt kaksi kertaa virallisesti näyttelyssä, joista toisesta sillä on yksi serti. Tämän vuoksi meillä ei ole nyt mitään kiirettä mennä näyttelyihin, sillä tullakseen valioksi, yksi serti pitää olla saatu koiran ollessa 2-vuotias, joten sertinmetsästys jatkuu sitten joskus.
Paimennus
Tästä ei voi oikein sanoa mitään, ollaan käyty pariin kertaan lampailla ja Aron on niistä innoissaan. Viimeksi päästiin jo tilanteeseen kuljetus ja Aron käveli lampaiden takana ja lampaat eivät karanneet käsistäni mihinkään. Aina kun Aron lähestyi liian lähelle lampaita, käskin sen maahan ja luvan saatuaan sieltä sai nousta ja jatkaa melko tasaista käyntiä lampaiden takana. Tästä lajista tuskin tulee meille kilpailulajia, mutta sekä koiran että ohjaajan mielenkiinto on ainakin herännyt.
Muuta
Aron osaa monta temppua, se osaa peruuttaa, pöyriä itsensä ympäsi, tehdä "pääkky" eli mennä maahan ja laittaa pään etutassujen väliin maahan. Se osaa pujotella jalkojen välistä, kiertää kohteita kuten puita tai penkkejä. Se osaa nostaa euron kolikon maasta sekä noutaa erilaisia tavaroita ja esineitä.
Bh-koe tullaan Aronin kanssa suorittamaan ensi keväänä. Tässä meille suurin haaste on kaupunkiosuus, sillä tällä hetkellä työstän Aronin kanssa kauniisti kävelyä hihnassa sekä yritän saada sille leppoisan asenteen vastaantulevan koiran kohtaamistilanteessa. Ohikulkeviin ihmisiin Aron suhtautuu leppoisasti, samoin vieraat ihmiset ja niiden kohtaaminen on Aronille helppoa, se on avoin ja luoksepäästävä. Vieraita koiria kohtaan se on ehkä ärhäkkä, se pystyy keskittymään tokokentällä ohjaajaansa eikä välitä niin muista koirista, mutta tien päällä kadulla kohtaamistilanteen on jännittyneitä ja hihna kiristyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti