viikonlopun treenisaldo

Perjantaina Aron piti "aivot lepää"- päivää. Näistä oli elokuisessa Lentsun koulutuksessa puhetta, että joskus on hyvä pitää päiviä, ettei koiran tarvitse oppia mitään. Itselläkin oli takki ihan tyhjä liiankin kuluttavan työviikon jälkeen, kyllä se vaan tuntuu meikäläisen selässä, että joka aamu kello soittaa ylös viideltä ja ennen klo 7 alkavaa työpäivää on koirat ulkoilutettu, viety poika päikkyyn ja sitä rataa. Sitten perjantaina sen kyllä huomaa.

Onneksi on olemassa viikonloput. Launtaina olin ilmoittautunut Canis-areenan agilitytuntiin. Tunti oli otsikoitu aloitteleville koirille tai niille, jotka ovat jo tehneet jotakin. Eli otsikko sopi ihan meille. Tunti alkoi 10 min teorialla, että agilityssä kilpaillaan kolmessa eri säkäkorkeudessa tai agilityyn kuuluu erilaisia esteitä. Hohhoijaa. No tunnin aikana käytiin esteitä läpi ja otin homman vaan hyvän oppimisen kannalta Aronille, sillä ympärillä oli taas ihan vieraita ihmisiä ja koiria ja aika lähekkäin tehtiin juttuja. Sellainen oli ihan hyvä juttu tästä päivästä, että Aron ei hallitse takapäätään kovin hyvin puomilla tai sitten sitä huimaa korkealla.

Iltasella oli pakko käydä vielä Kyötikkälän kentällä vähän pk-tottis mielessä. Aronin äiti Supo oli ollut jälkikokeessa ja maastojen osalta oli vähällä saada koularin. Tottis oli ollut se haasteellisin vaihe ja tästä muistin, että niin se on meillekin. Osaisinpa nyt alkaa rakentamaan sitä oikein.
No siis kentälle menin ja tärkein mitä tehtiin, oli a-esteen kiipeäminen kapula suussa. Aluksi Aron pudotti kapulan kiipee käskyn kuultuaan, mutta muutaman yrityksen jälkeen se pystyi kiipeämään ja pitämään kapulan suussa. Iloinen superkehukiljunta kuului varmaan kirkolle asti :-)

Sunnuntaina nähtiin Rajalan Hannan kanssa Varsamäen metsässä ja jälkihommat oli suunnitelmana. Tein sekä Ennille että Heimolle jäljet. Ja sen lisäksi vielä kuljin ne uudestaan, kun Hanna, Enni ja Heimo ajelivat ne pätevästi kylläkin.

Mutta Aronin jälki: jana ja jäljen nosto olivat säätöä,jäljen ajo hyvää, keppejä metsässä oli 6 ja Aron nosti 4. Jälki oli oikein kiva, reilusti matkaa, erilaista maastovaihtelua jne. Ja heti kun tultiin kohtaan, missä oli vähän kasvustoa, lähti Aronin vauhti ihan toiselle tasolle ja varmaan yksi keppi jäi ihan tämän vauhdin vuoksi nostamatta. Jos maasto on vaikeakulkuisempaa, on myös Aronin vauhti hitaampi. Mutta viimeinen keppi löytyi ja siinä oli ihan aihettakin pitää loppujuhlat herkkukipon kera.
Hannan oli tässä vaiheessa lähdettävä kotia kohti ja jäin tekemään vielä esineruudun Aronille. Hanna jätti minulle kolme esinettä ja Elviksen kanssa tallattiin ruutua ja jätettiin esineet takarajalle. Esineinä Hannan hanskat ja yksi patalappu. Hanskat löytyi hyvin ja nopsaan ja oli päättänyt etukäteen, että tänään 2 esinettä riittää. Ja silti taas kerran lähetin vielä sille kolmannelle, joka ei sitten löytynytkään niin helposti ja Aronia piti vähän auttaa. Huomenna käyn varmasti tekemässä ruudun, jossa lupaan ja vannon, että kaksi esineen hakua riittää. Pelkään, että Aron kyllästyy ihan just meikäläisen ruutuihin ja mutta kun haluasin niin kovasti pitää super juhlat kolmen esineen jälkeen....Mutta jos väliin kahden esineen hyvä ruutu ja sitten taas kiristää korkkiruuvia.
Kiitos Hanna jäljestyksestä, itselläni oli kamera mukana, mutta liian haastavaa juosta Ennin perässä ja yrittää vielä kuvata. Kuva Hannasta ja Ennistä ja siitä, kun jälkikeppejä löytyi.