Huh huh mikä jälkitreeni oli eilen. Treeniseurana Pia ja Tupla, Hanna T ja Hui. Aloitin reippaana polkemalla Hui-bc:lle jälkeä, ohjeena oli että voi olla pitkä ja vaikea, 5 kepin jälki. Paikkana oli Mutalan lähellä oleva paikka Karhe. Ja kuinkas kävikään jäljentekijälle, eksyin. Viimeisen kepin pudotettuani en uskaltanut lähteä vasempaan, etten sotke jäljen alkua, lähdin eteenpäin ja lopulta en enää tiennyt mihin mennä. Suunnistin kohti autojen ääniä ja isoa tietä, sieltä monen kilometrin päästä minua sitten tultiin noutamaan. No pääsinpa Pian hienon audin kyytiin :-)
Sen jälkeen Tupla suoritti jäljen Hannan ollessa puikoissa ja itse kuljin perässä seuraamassa miten sujuu. Tämän jälkeen siirryttiin kohti Aronin jälkeä.
Aron jälki oli ensimmäinen vieraan tekemä jälki, pituutta oli tarkalleen 800m ja keppejä 5. Janalla ampui ihan täysillä ja meni yli jäljen, tavallaan janan päässä pysäytin koiran ja koira poimi jäljen oikeaan suuntaan sieltä takakautta, aika pian nousi eka keppi. Hienoa. Jälki kulki suopursujen lähellä ja metsikössä, yksi terävä kulma siellä oli, josta piti sanoa Hannalle, että mitä ihmettä mun koira tekee. Hanna totesi, että siinä oli terävä kulma, jonka Aron selvitti hyvin. Se oli meidän eka :-) Keppejä nousi kaikkiaan 4/5. Se yksi keppi, mikä jäi taisi olla kepppi nro 3, joka oli melkein heti kakkoskepin jälkeen. Näitäkin pitänee harjoitella, että kepin jälkeen voi tulla heti uusi keppi. Nyt yli mentiin. Aron lähtee aina kepin palkkauksen jälkeen lähes hyökkäämällä uudestaan jäljelle. Vauhti jäljestyksessä oli hyvää ja kaikin puolin kivasti meni. Kiitos hyvästä jäljestä Hannalle.
Esineruutu ihan illan päätteeksi, joka oli tehty sillä välin, kun harhailin toisaalla. Ruudussa oli käynyt jo Tupla meitä ennen. Takarajalla Hannan viemät 4 esinettä, joista Aron haki 3. Teki tosi hyvää työtä ja esineet nousi melko vikkelään, hyvät luovutukset ja se kolmaskin pisto lähti hyvin. Itseasiassa toinen pisto ei lähtenyt luotisuoraan kohti takarajaa, mutta tuotti esineen vasemmasta takakulmasta.
Kivaa oli ja rankkaa, kun juoksi Huin jäljen kahteen kertaan, yhden Tuplan jäljen, yhden Aronin jäljen niin tuntui se vaan jaloissa. Mutta eiköhän se metsäkuntokin lähde tästä nousuun :-) Kiitos Pia ja Hanna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti