tiistai 19. huhtikuuta 2011

Super-pätevä Aron

Olen tässä mietiskellyt, että meidän pitää saada iloa elämään. Ja muistaakseni ne huiputkin palaa välillä ihan alkutekijöihin ja perusasioiden äärelle, joten tuumasta toimeen.
Joten ensin seuraamisessa oli tänään noin kahden nakin treeni, vahvistin sitä iloista ilmettä vierellä kulkevassa koirassa. Sitten treeni loppuikin siihen ja Aron oli vähän, että täh?

Iltasella käytiin ensin remmilenkillä koko porukan kanssa ja sitten Aron jäi seuraamaan, että mitä nyt tapahtuu. Kannoin esteen hyvään paikkaan, rakensin ruudun ja kävin tunnarikapuloiden kanssa pihan lasten luona ja pyysin niitä pyörittelemään kapuloita käsissään. Ja sitten kaikki oli valmista:
Ensin evl-tasoinen ruutuun meno, jossa hyppyeste oli merkin paikalla ja pallo valmiina ruudussa. Lähetin Aronin hyppyyn, heti sen perään ruutu ja sinne Aron meni kuin ohjus ja löysi pallon ruudusta. Super! Sitten sama mutta nyt tyhjään ruutuun ja Aron teki täydellisen suorituksen, iloinen hyppy, miljoonaa ruutuun, hyvään paikkaan seis ja sitten maa ja tämän jälkeen kävelin ruutuun viemään pallon palkaksi koko ajan kehuen koiraa.

Tämän jälkeen metalliesineellä hyppynouto, siinä metsku vaan meni tosi paljon vasemmalle ja Aron ei tullut hypyn kautta takaisin, no ei mitään, uusittiin ja nyt kun tuli eteeni kapulan kanssa istumaan vapautin koiran lelulle välittömästi, sillä tuon teki nyt hyvin ja piti kapulaakin hyvin suussa.

Sitten vuorossa tunnari. Laitoin ehkä 12 pikkutikkua, joita lapset oli hetki sitten käsitelleet maahan, sen oman päälle laitoin vielä pari maasta löytynyttä lehteä ja koiralle namia suuhun ennen etsimistä. Haisteli hyvin kapulat kahteen kertaan kunnes tajusi, että missä se oma on ja siinähän se sitten oli lehtien alla, toi oman ja sai ansaitusti paljon kehuja sekä pallon hyvästä suorituksesta.

Sitten oli vähän kaukoja, joissa sai namin joka asennon jälkeen ja nämä onnistui tosi hyvin.

Ja ihan loppuun vaan namiseuraamista ilman käskyä, aina kun tuli hyvin oikeaan kohtaan ja se ilme oli oikea kehuin ja annoin namia, kehuin Aronia ehkä enemmän kuin aikoihin seuraamisissa ja sen asenne alkoi selkeästi nousta.

Tähän oli hyvä lopettaa, kun oltiin niin onnellisia. Meille tekee ihan hyvää aina välillä miettiä näitä juttuja mihin kaikki perustuu ja meidän juttu pitäisi olla se, että kummallakin on kivaa. Tänään se toteutui.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti